Maatutka hankkii lisää tietoa Etelä-Karjalan pohjavesistä

Kuutostien lähellä on lupaavia kallioalueita, joita tutkitaan tarkemmin.

ILPO LESKINEN

Etelä-Karjalassa on käynnissä pohjavesiä ja kallioperää kartoittava

kenttätutkimus. Lokakuussa tehdään maatutkausta Lemillä, Lappeenrannassa,

Taipalsaarella, Joutsenossa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä.

Tutkimukset liittyvät meneillään olevaan Poski-projektiin. Sen

tarkoituksena on pohjavesien saannin ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen.

Hydrogeologi Jyrki Tossavainen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta arvioi,

että maatutkaus tuottaa uutta tietoa Etelä-Karjalan pohjavesialueista.

Maatutka selvittää kalliopinnan ja pohjaveden pinnan sijaintia sekä

maakerrosten paksuutta.

Maatutkaus tehdään henkilö- tai maastoautolla, jonka perään on asennettu

tutkauslaite. Työ tehdään yleisiä teitä ja metsäautoteitä pitkin.

Lievää

likaantumista

Tulosten perusteella joillakin alueilla tehdään kairauksia raskaalla

kalustolla sekä asennetaan pohjavesiputkia. Kairauksia ja pohjavesiputkien

asennusta varten haetaan maanomistajan lupa.

Alustavissa tutkimuksissa on Tossavaisen mukaan havaittu villien

kaatopaikkojen ja hylättyjen autonromujen aiheuttamaa lievää likaantumista

pohjavesissä.

Akut, liuottimet ja öljyt ovat suurin haitta. Autonromuissa voi Tossavaisen

mukaan olla polttoainetta, joka leviää luontoon, kun auto ruostuu puhki.

Myös ajattelematon kaapelien ja muovien poltto voi pilata maaperää.

Maakunnan pohjavedet näyttävät enimmäkseen olevan hyvässä kunnossa.

Tutkimuksen edetessä pohjavesialueiden luokitukset saattavat Tossavaisen

mukaan muuttua suuntaan tai toiseen.

Näin on käynyt Kymenlaaksossa, jossa osa hyväksi luulluista alueista on

osoittautunut soveltumattomaksi pohjaveden hankintaan. Myös päinvastoin on

tapahtunut: kolmannen luokan pohjavesialueet ovat saattaneet nousta kakkos-

tai jopa ykkösluokkaan.

Kallioille

tarkempi tutkimus

Geologian tutkimuskeskus on löytänyt kuutostien varresta muutamia lupaavia

kallioalueita. Niille tehdään tarkempi tutkimus. Tähän mennessä on käyty

tutkimassa 70-­80 kallioaluetta.

Tutkijat ovat kartoittaneet sellaisia kallioita, jotka ovat yli puolen

kilometrin päässä asutuksesta. Rantakallioita ei myöskään tutkita.

Geologi Jouko Vuokko kertoo, että tarkemmin tutkittavana on muutama

kallioalue Parikkalan­Saaren alueella sekä yksi Joutsenon ja Lappeenrannan

rajalla. Näistä kallioista otetaan näytteitä tarkempia laboratoriossa

suoritettavia lujuustestejä varten.

Näytteenotossa pieni määrä räjähdettä räjäytetään kallioon poratussa

reiässä. Työhön haetaan maanomistajan lupa.

Ensi vuonna geologit kartoittavat Lappeenrannan länsi- ja eteläpuolista

aluetta, joka on rapakivialuetta. Tutkijat eivät Vuokon mukaan ole

kiinnostuneet tavanomaisesta rapakivestä, vaan he etsivät rapakiven

hienorakeisia ja tiiviitä muunnoksia.

Geologian tutkimuskeskus on tutkinut noin 150 maaperämuodostumaa ja

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus noin 20 pohjavesialuetta Etelä-Karjalassa.

ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Pohjavesien pilaaja. Villit kaatopaikat ja luontoon hylätyt autonromut

voivat pilata pohjavesiä ainakin pienellä alueella. Autoista voi valua

pohjavesiin öljyä ja polttoainetta.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen