Categories
Artikkelit

Ruoholammen rakentaminen alkaa 43 omakotitontilla

Luonnonläheiselle alueelle muuttaa aikanaan noin 4 000 asukasta.

ANNE KOTIHARJU

Lappeenrannan kaupunki vastaa kasvavaan omakotitonttien kysyntään uusilla

Ruoholammen alueelle tulevilla tonteilla. Kaupungin kaavoitettu

tonttivaranto on pienenemään päin, mutta alunperin superlähiöksi

kaavaillulla Ruoholammella riittää tilaa.

Ensimmäiset 43 omakotitonttia tulevat Uus-Lavolan länsipuolelle

Merenlahdentien molemmin puolin. Jo olemassa olevat neljä omakotitaloa

säilyvät kaavassa. Uudet talot tulevat rakentamattomalle metsä-ja peltomaalle.

Tekninen lautakunta hyväksyi keskiviikkona aloituskorttelien asemakaavan.

Asia menee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Koko Ruoholammen alueelle muodostuu aikaa myöten 3 000­-4 000 asukkaan

kaupunginosa. Se tarjoaa paikalliskeskuksena palveluja myös Rutolan ja

Tilsalan asukkaille.

Kaupunginosan ensimmäisen vaiheen ja Uus-Lavolan väliin jää noin 300 metrin

leveydeltä metsää.

Ruoholammelta tuo keskustaan Merenlahdentie ja jatkossa myös Orioninkatu.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 17 hehtaaria. Pientalokorttelialuetta on

6,6 hehtaaria ja virkistysaluetta sama määrä. Asukkaita kertynee 100­-150.

Tontit ovat keskimäärin 1 200 neliön suuruisia. Rakennusoikeutta on noin

250 kerrosneliötä. Väljällä alueella kaikki tontit rajautuvat joltain

sivultaan luontoon. Iso osa tonteista sijaitsee keskelle jäävän ketoalueen

ympärillä.

Kaupunki omista suurimman osan alueesta. Kaupunki neuvottelee yksityisen

maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksesta kaavan hyväksymisen jälkeen.

Ruoholammen Salpa-asemaan kuuluvat konekivääri- ja miehistökorsut,

kiviesteet sekä kolme pallokorsua on merkitty suojelualueiksi.

Liito-oravareviiri, arvokas ketoalue ja lettosuo on varustettu

suojelumerkinnöin.

Alueelle vietäneen kunnallistekniikka jo ensi vuoden aikana. Sen on

arvioitu maksavan noin 820 000 euroa.

Ruoholammelle voi rakentaa puu-, tiili-, ja kivijulkisivuisia taloja.

Kortteleittain noudatetaan yhtenäistä väritystapaa.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju