ILKKA POHJALAINEN
Venäläisten matkat Suomeen lisääntyvät tänä vuonna parilla prosentilla
viime vuodesta. Taso on asettunut puolentoista miljoonan matkan tuntumaan.
Lomamatkat vähenevät, mutta osto- ja liikematkojen määrä kasvaa, käy ilmi
tuoreesta Kaakkois-Suomen raja-asemilla tehdystä kyselytutkimuksesta.
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK:Oy:n tekemään kyselyyn vastanneesta noin
tuhannesta venäläisestä yli puolet on sitä mieltä, että Suomessa
suhtaudutaan ystävällisesti venäläisiin. Myös palvelutaso Suomessa
tyydyttää heitä, joskin tyytyväisyys on laskenut viime vuodesta.
Jos rekkakuskeja ja läpikulkumatkaajia ei lasketa, venäläiset tekevät tänä
vuonna itärajan kautta yhteensä 1,37 miljoonaa matkaa Suomeen. Kyselyn
mukaan venäläiset käyttävät tänä vuonna Suomessa rahaa palveluiden ja
tavaroiden hankintaan 450 miljoonaa euroa. Tästä 82 miljoonaa jää
Lappeenrannan ja Imatran seutukunnille.
Heinäkuussa Suomessa käyneistä venäläisistä vain viisi prosenttia oli
Suomessa ensimmäistä kertaa. Sen sijaan 43 prosenttia matkoista tekevät
”ramppaajat”, jotka käyvät Suomessa viikoittain. Jos rekkakuskeja ja
läpikulkijoita ei lasketa, venäläisiä käy Suomessa tänä vuonna 230 000
henkilöä, missä on laskua noin viidennes edellisvuodesta.
Venäläisten rahankäyttö palveluihin Suomessa on vähentynyt viimeisen kolmen
vuoden aikana. Kun vielä vuonna 2002 venäläiset käyttivät keskimäärin 77
euroa erilaisten palveluiden hankintaan, tänä vuonna vastaava luku on noin
37 euroa henkeä kohden. Myös tavaraostoihin käytetty rahanmäärä on
pienentynyt parin vuoden takaisesta.
Kieli on
valttina
Venäläisten matkat pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin ovat
vähentyneet. Kyselyn mukaan entistä suurempi osa matkoista tehdään rajan
lähialueille.
Tyypillisimmät Suomeen saapuvat ostosmatkailijat ovat Pietarissa tai
Viipurissa asuva toimihenkilöperhe tai Viipurissa asuva yrittäjäperhe.
Lomamatkailijat puolestaan tulevat pääasiassa Pietarista.
Suomi on jäänyt venäläisten mielikuvissa selvästi jälkeen Saksasta,
Yhdysvalloista ja Turkista edullisen hintamielikuvan maana. Myös
palveluissa kilpailijamaat ovat vastanneiden mielestä saavuttaneet Suomea.
Lomanviettomaana Suomi on jäänyt selkeästi Espanjan, Turkin ja Italian
jalkoihin.
Lappeenranta näyttää edelleen tarjoavan etenkin yksityisiä ostosmatkoja
tekeville venäläisille hyvän matkakohteen. Ostosmatkojen osuus onkin
noussut 66 prosenttiin kaikista venäläisten Lappeenrannan seudulle
tekemistä matkoista. Myös lomamatkojen osuus on noussut hieman edellisvuodesta.
Lappeenrannan vahvuus on edelleen venäjänkielisten palveluiden tarjonta,
vaikka muut rajan lähikaupungit ovat saavuttaneetkin etumatkaa.
Venäläiset käyttävät Lappeenrannan seudulla noin 70 miljoonaa euroa, missä
on lisäystä 15 prosenttia edellisvuodesta. Imatralla käytetään noin 12
miljoonaa ja Vaalimaan seudulla 17 miljoonaa. Jobbareiden pääasiallinen
ostospaikka on Helsinki, jossa venäläiset ostavat tänä vuonna tavaraa 164
miljoonalla ja palveluita 29 miljoonalla eurolla.
Yli puolet Lappeenrannan seudulla vierailevista venäläisistä ostaa
elintarvikkeita. Myös taloustavarat, vaatteet, autotarvikkeet ja auton
huoltopalvelut menevät kaupaksi. Etelä-Karjalan kauppakamarin
toimitusjohtaja Mika Peltonen arvioi, että venäläisillä on yhä enemmän
mahdollisuuksia ostoksiin Venäjän puolella. Maakunnassa pitäisi pyrkiä
myymään yhä enemmän palveluita, etenkin matkailussa. Venäläisten kiinnostus
mökkeilyyn, kylpylöihin ja lasketteluun näyttää olevan kasvussa.
KIMMO SEPPÄLÄ
Kuvateksti
Tuttu paikka. Aleksei Sarpaev ja Regina Surma käyvät Suomessa pari kertaa
viikossa. Tällä kertaa ostosmatka vei Kotkaan. Kotiin Pietariin he ovat
vieneet muun muassa jääkaapin ja muita kodinkoneita.