TIINA PASANEN
Hallitsijat ja asukkaat ovat vaihtuneet, mutta Vuoksen jokilaakso Karjalan
kannaksella on pitänyt pintansa.
Etelä-Karjalan museossa lauantaina avautuva julistenäyttely kertoo sanoin
ja kuvin Vuoksenlaakson menneisyydestä ja ripauksen myös nykypäivästä.
Näyttelyn koonnut Lahden kaupunginmuseon amanuenssi, arkeologi Hannu Takala
pysähtyy mielellään Äyräpään Paakkolankosken kanavaa esittelevän valokuvan
ääreen.
·Sukujuureni ovat aivan lähistöltä, hän esittelee.
Paakkolankoski tunnettiin aikanaan mainiona kalastuspaikkana.
Kalastusmatkailijoita se houkutteli jo 1800-luvulla.
·Englantilaisilla oli siellä jopa kalastusklubi, ja paikalla oli vähän
luksuspaikan leima, tutkija Minna Kähtävä-Marttinen kertoo.
Vesi virtaa yhä vuolaana Paakkolankoskessa. Putousta on puolisen metriä
kuten ennenkin, mutta moni muu asia on toisin. Nykyisin alue on
pietarilaisen yksityishenkilön hallussa, ja hän on muokannut maisemaa
mieleisekseen. Tarpeettomaksi käynyt kanava on ajan myötä kadonnut maisemasta.
Historia kätkeytyy
maisemaan
Tutut kannakselaiset pitäjännimet, kuten Antrea, Jääski, Heinjoki, Jääski
ja Vuoksenranta, herättävät tunteita. Näyttely johdattaa katsojan ajatukset
väistämättä myös lähihistoriaa kauemmaksi.
·Aikajanamme on pitkä, sillä osa kohteista jopa 10 000 vuoden takaa,
muistuttaa Kähtävä-Marttinen, joka valmistelee paraikaa opaskirjaa
Vuoksenlaakson kulttuurikohteista.
Kulttuurimatkailureitit toimivat myös näyttelyn runkona. Esillä on
esihistoriallisten nähtävyyksien ohella luontoa, suomalaisajasta kertovia
kylämaisemia ja rakennuksia, muistomerkkejä, kirkkoja, kirkonpaikkoja sekä
nykyasutusta.
Kähtävä-Marttiseen Kannaksen luonto on tehnyt suuren vaikutuksen.
·On mahtava tunne, kun näkee ojittamatonta suota ja kuulee täydellistä
hiljaisuutta. Toisinaan kohteiden paikantaminen on ollut myös varsin
haasteellista, sillä monissa paikoissa ei ole käyty sataan vuoteen.
Autioitunut kylä
Muolaassa
Lähimenneisyyden synkkä puoli tulee esiin kuvissa, jotka esittelevät
Muolaan Määttälän autioitunutta kylänäkymää. Suomalaisasutuksesta on
jäljellä vain heikkoja tienpainanteita. Kaikki muu on pyyhkiytynyt pois.
Iättömiltä tuntuvat sen sijaan Sokalanlinnan luolat. Rapakivigraniittiset
luolastot sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Antreasta kaakkoon.
·Osa luolamuodostelmista on kuin vaakasuoria hiidenkirnuja,
Kähtävä-Marttinen kertoo.
Pystyyn päin aukeavat niin sanotut halkeamaluolat ovat puolestaan
ruokkineet alueen asukkaita mystisillä tarinoilla. Niiden mukaan alueella
on nähty ”valkoviittaisia hahmoja”.
Kahdeksasta isosta julisteesta koostuva näyttely on osa Etelä-Karjalan
museon ja Lahden kaupunginmuseon kaksivuotista yhteishanketta.
Opaskirja Vuoksenlaakson kulttuurikohteista valmistuu vuodenvaihteessa.
III
Kannaksen viimeaikaiset arkeologiset tutkimukset -näyttely on avoinna
Etelä-Karjalan museossa 30. tammikuuta 2005 asti.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Kulttuuria Kannaksella. Hannu Takalan kokoama näyttely esittelee muun
muassa Äyräpään Paakkolankosken. Minna Kähtävä-Marttisen valmistelema
Vuoksenlaakson kulttuuriopas ilmestyy vuodenvaihteessa.