Categories
Artikkelit

Vuoksenlaakson kulttuurikerrostumat kaivautuvat esiin

Etelä-Karjalan museo tarjoaa 10 000 vuoden aikamatkan Kannaksella.

TIINA PASANEN

Hallitsijat ja asukkaat ovat vaihtuneet, mutta Vuoksen jokilaakso Karjalan

kannaksella on pitänyt pintansa.

Etelä-Karjalan museossa lauantaina avautuva julistenäyttely kertoo sanoin

ja kuvin Vuoksenlaakson menneisyydestä ­ ja ripauksen myös nykypäivästä.

Näyttelyn koonnut Lahden kaupunginmuseon amanuenssi, arkeologi Hannu Takala

pysähtyy mielellään Äyräpään Paakkolankosken kanavaa esittelevän valokuvan

ääreen.

­·Sukujuureni ovat aivan lähistöltä, hän esittelee.

Paakkolankoski tunnettiin aikanaan mainiona kalastuspaikkana.

Kalastusmatkailijoita se houkutteli jo 1800-luvulla.

­·Englantilaisilla oli siellä jopa kalastusklubi, ja paikalla oli vähän

luksuspaikan leima, tutkija Minna Kähtävä-Marttinen kertoo.

Vesi virtaa yhä vuolaana Paakkolankoskessa. Putousta on puolisen metriä

kuten ennenkin, mutta moni muu asia on toisin. Nykyisin alue on

pietarilaisen yksityishenkilön hallussa, ja hän on muokannut maisemaa

mieleisekseen. Tarpeettomaksi käynyt kanava on ajan myötä kadonnut maisemasta.

Historia kätkeytyy

maisemaan

Tutut kannakselaiset pitäjännimet, kuten Antrea, Jääski, Heinjoki, Jääski

ja Vuoksenranta, herättävät tunteita. Näyttely johdattaa katsojan ajatukset

väistämättä myös lähihistoriaa kauemmaksi.

­·Aikajanamme on pitkä, sillä osa kohteista jopa 10 000 vuoden takaa,

muistuttaa Kähtävä-Marttinen, joka valmistelee paraikaa opaskirjaa

Vuoksenlaakson kulttuurikohteista.

Kulttuurimatkailureitit toimivat myös näyttelyn runkona. Esillä on

esihistoriallisten nähtävyyksien ohella luontoa, suomalaisajasta kertovia

kylämaisemia ja rakennuksia, muistomerkkejä, kirkkoja, kirkonpaikkoja sekä

nykyasutusta.

Kähtävä-Marttiseen Kannaksen luonto on tehnyt suuren vaikutuksen.

­·On mahtava tunne, kun näkee ojittamatonta suota ja kuulee täydellistä

hiljaisuutta. Toisinaan kohteiden paikantaminen on ollut myös varsin

haasteellista, sillä monissa paikoissa ei ole käyty sataan vuoteen.

Autioitunut kylä

Muolaassa

Lähimenneisyyden synkkä puoli tulee esiin kuvissa, jotka esittelevät

Muolaan Määttälän autioitunutta kylänäkymää. Suomalaisasutuksesta on

jäljellä vain heikkoja tienpainanteita. Kaikki muu on pyyhkiytynyt pois.

Iättömiltä tuntuvat sen sijaan Sokalanlinnan luolat. Rapakivigraniittiset

luolastot sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Antreasta kaakkoon.

­·Osa luolamuodostelmista on kuin vaakasuoria hiidenkirnuja,

Kähtävä-Marttinen kertoo.

Pystyyn päin aukeavat niin sanotut halkeamaluolat ovat puolestaan

ruokkineet alueen asukkaita mystisillä tarinoilla. Niiden mukaan alueella

on nähty ”valkoviittaisia hahmoja”.

Kahdeksasta isosta julisteesta koostuva näyttely on osa Etelä-Karjalan

museon ja Lahden kaupunginmuseon kaksivuotista yhteishanketta.

Opaskirja Vuoksenlaakson kulttuurikohteista valmistuu vuodenvaihteessa.

III

Kannaksen viimeaikaiset arkeologiset tutkimukset -näyttely on avoinna

Etelä-Karjalan museossa 30. tammikuuta 2005 asti.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Kulttuuria Kannaksella. Hannu Takalan kokoama näyttely esittelee muun

muassa Äyräpään Paakkolankosken. Minna Kähtävä-Marttisen valmistelema

Vuoksenlaakson kulttuuriopas ilmestyy vuodenvaihteessa.

Kirjoittaja:
Tiina Pasanen