Categories
Artikkelit

30 000 opiskelijaa Loasin asunnoissa 30 vuoden aikana

Loas juhlii 30-vuotiasta toimintaansa jakamalla asukkaille t-paidat ja julkaisemalla postimerkit.

ILPO LESKINEN

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loas on majoittanut noin

30 000 opiskelijaa 30 toimintavuoden aikana.

Säätiö on rakentanut 80 taloa, 1 742 huoneistoa ja lähes 3 000 asuntopaikkaa.

Loas on käsitellyt lähes 38 000 asuntohakemusta, tehnyt yli 28 000

vuokrasopimusta sekä hakenut 189 häätöä.

Edellä kerrottua ei luetella juhlapuheessa, vaikka säätiö tulee tänä vuonna

toimineeksi 30 vuotta. Juhlia ei pidetä. Loas juhlii tavanomaisista

kaavoista poiketen. Se on jakanut asukkailleen t-paidat sekä teettänyt

kaksi postimerkkiä.

­·Juhlimme työn merkeissä ja muistamme asukkaita, sillä he tekevät meidän

toimintamme mahdolliseksi, toiminnanjohtaja Seppo Muukkonen ja

projektipäällikkö Timo Nurmi sanovat.

Pieniä asuntoja

ulkomaalaisille

Loas rakensi ensimmäisen talon Ruotsalaisenraitti 3:een. Talon alkuvuokra

oli 9,60 markkaa neliöltä. Viimeisin on rakennettu Kaivosuonkatu 2:een.

Talon alkuvuokra on 9,60 euroa neliöltä.

Seuraavan hankkeen suunnittelu alkaa näinä päivinä. Säätiö peruskorjaa

Kourulassa kaksi taloa ulkomaalaisten opiskelijoiden käyttöön. Taloihin

rakennetaan kokoontumistiloja sekä tavallista pienempiä ja edullisempia

huoneita.

­·Ulkomaalaiset opiskelijat haluavat asua halvalla, koska ulkomaille

lähteminen tuo runsaasti kuluja. Suomalaisilla opiskelijoilla on sama

tilanne, kun he lähtevät ulkomaille, Muukkonen sanoo.

Ensimmäinen ulkomaalainen vaihto-opiskelija tuli yliopistolle vuonna 1987.

Nyt ulkomaalaisia on vuodessa noin 150, ja määrän arvioidaan kasvavan.

Varautuminen

tuleviin korjauksiin

Loas toimii omakustannusperiaatteella. Silti jokaisen vuoden tuloksen ei

Muukkosen mukaan tarvitse olla tasan nolla. Jos jonakin vuonna tulee

voittoa, se hyvitetään vuokrissa ja päinvastoin. Lisäksi säätiö kerää

pesämunaa lähivuosien korjauksiin ja kunnossapitotöihin.

­·Me emme voi eikä meidän tarvitse elää aivan kädestä suuhun.

Kaikki 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa rakennetut talot on peruskorjattu.

Kolmen huoneen ja keittiön soluasuntoja on muutettu yksiöiksi ja

perheasunnoiksi vastaamaan muuttunutta kysyntää. Soluasuntoja tarvitaan

Muukkosen mukaan silti edelleen.

­·Aina on opiskelijoita, jotka haluavat asua mahdollisimman edullisesti.

Soluasunto on heille sopivin asumismuoto.

Opiskelijat hyviä

ja taloudellisia

Muukkonen ja Nurmi pitävät opiskelijoita hyvinä vuokralaisina. He hoitavat

asiansa kunnolla ja ajallaan.

­·Häiriöiden määrä on hyvin pieni, ja häätöjä on erittäin vähän, Muukkonen

sanoo.

Opiskelija-asuntosäätiön puheenjohtajana on toiminut Lappeenrannan

kaupunginjohtaja. Hallinnossa on Nurmen mukaan enemmän opiskelijoita kuin

muiden kaupunkien säätiöissä.

­·Meillä on suora yhteys asukkaisiin. He tuovat tuoreita mielipiteitä,

uutta tietoa ja parannusehdotuksia. Opiskelijoiden näkökulma on kuitenkin

hyvin taloudellinen.

Taloudellisuus näkyy siinä, että lähellä oppilaitoksia, yliopistoa ja

ammattikorkeakoulua, olevat asunnot ovat suosituimpia.

­·Asumista tuetaan mutta matkustamista ei, Nurmi sanoo.

Elinkustannukset ovat 30 vuoden aikana muuttuneet. Bensalitran sai 20

sentillä vuonna 1974. Nyt se maksaa 1,20 euroa. Pieni oluttuoppi maksoi 30

vuotta sitten ravintolassa 0,30 euroa, nyt se maksaa 4 euroa.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

3 000 asuntoa 30 vuodessa. Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö

Loas on rakennuttanut 80 taloa ja lähes 3 000 asuntoa 30 vuoden aikana.

Vasemmalla projektipäällikkö Timo Nurmi ja oikealla toiminnanjohtaja Seppo

Muukkonen.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen