ILPO LESKINEN
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loas on majoittanut noin
30 000 opiskelijaa 30 toimintavuoden aikana.
Säätiö on rakentanut 80 taloa, 1 742 huoneistoa ja lähes 3 000 asuntopaikkaa.
Loas on käsitellyt lähes 38 000 asuntohakemusta, tehnyt yli 28 000
vuokrasopimusta sekä hakenut 189 häätöä.
Edellä kerrottua ei luetella juhlapuheessa, vaikka säätiö tulee tänä vuonna
toimineeksi 30 vuotta. Juhlia ei pidetä. Loas juhlii tavanomaisista
kaavoista poiketen. Se on jakanut asukkailleen t-paidat sekä teettänyt
kaksi postimerkkiä.
·Juhlimme työn merkeissä ja muistamme asukkaita, sillä he tekevät meidän
toimintamme mahdolliseksi, toiminnanjohtaja Seppo Muukkonen ja
projektipäällikkö Timo Nurmi sanovat.
Pieniä asuntoja
ulkomaalaisille
Loas rakensi ensimmäisen talon Ruotsalaisenraitti 3:een. Talon alkuvuokra
oli 9,60 markkaa neliöltä. Viimeisin on rakennettu Kaivosuonkatu 2:een.
Talon alkuvuokra on 9,60 euroa neliöltä.
Seuraavan hankkeen suunnittelu alkaa näinä päivinä. Säätiö peruskorjaa
Kourulassa kaksi taloa ulkomaalaisten opiskelijoiden käyttöön. Taloihin
rakennetaan kokoontumistiloja sekä tavallista pienempiä ja edullisempia
huoneita.
·Ulkomaalaiset opiskelijat haluavat asua halvalla, koska ulkomaille
lähteminen tuo runsaasti kuluja. Suomalaisilla opiskelijoilla on sama
tilanne, kun he lähtevät ulkomaille, Muukkonen sanoo.
Ensimmäinen ulkomaalainen vaihto-opiskelija tuli yliopistolle vuonna 1987.
Nyt ulkomaalaisia on vuodessa noin 150, ja määrän arvioidaan kasvavan.
Varautuminen
tuleviin korjauksiin
Loas toimii omakustannusperiaatteella. Silti jokaisen vuoden tuloksen ei
Muukkosen mukaan tarvitse olla tasan nolla. Jos jonakin vuonna tulee
voittoa, se hyvitetään vuokrissa ja päinvastoin. Lisäksi säätiö kerää
pesämunaa lähivuosien korjauksiin ja kunnossapitotöihin.
·Me emme voi eikä meidän tarvitse elää aivan kädestä suuhun.
Kaikki 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa rakennetut talot on peruskorjattu.
Kolmen huoneen ja keittiön soluasuntoja on muutettu yksiöiksi ja
perheasunnoiksi vastaamaan muuttunutta kysyntää. Soluasuntoja tarvitaan
Muukkosen mukaan silti edelleen.
·Aina on opiskelijoita, jotka haluavat asua mahdollisimman edullisesti.
Soluasunto on heille sopivin asumismuoto.
Opiskelijat hyviä
ja taloudellisia
Muukkonen ja Nurmi pitävät opiskelijoita hyvinä vuokralaisina. He hoitavat
asiansa kunnolla ja ajallaan.
·Häiriöiden määrä on hyvin pieni, ja häätöjä on erittäin vähän, Muukkonen
sanoo.
Opiskelija-asuntosäätiön puheenjohtajana on toiminut Lappeenrannan
kaupunginjohtaja. Hallinnossa on Nurmen mukaan enemmän opiskelijoita kuin
muiden kaupunkien säätiöissä.
·Meillä on suora yhteys asukkaisiin. He tuovat tuoreita mielipiteitä,
uutta tietoa ja parannusehdotuksia. Opiskelijoiden näkökulma on kuitenkin
hyvin taloudellinen.
Taloudellisuus näkyy siinä, että lähellä oppilaitoksia, yliopistoa ja
ammattikorkeakoulua, olevat asunnot ovat suosituimpia.
·Asumista tuetaan mutta matkustamista ei, Nurmi sanoo.
Elinkustannukset ovat 30 vuoden aikana muuttuneet. Bensalitran sai 20
sentillä vuonna 1974. Nyt se maksaa 1,20 euroa. Pieni oluttuoppi maksoi 30
vuotta sitten ravintolassa 0,30 euroa, nyt se maksaa 4 euroa.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
3 000 asuntoa 30 vuodessa. Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö
Loas on rakennuttanut 80 taloa ja lähes 3 000 asuntoa 30 vuoden aikana.
Vasemmalla projektipäällikkö Timo Nurmi ja oikealla toiminnanjohtaja Seppo
Muukkonen.