Categories
Artikkelit

Etelä-Karjalan liiton ykkösasiat ovat maakuntakaava ja matkailustrategia

Työnsä lopettaneet maakuntavaltuuston jäsenet olivat aika tyytyväisiä liiton toimintaan.

URPO LAANINEN

Maakuntakaavan ja maakunnan matkailustrategian laatiminen ovat

Etelä-Karjalan liiton kaksi suurta asiaa ensi vuonna, perinteisen

edunvalvonnan lisäksi. Maakuntaliitto pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä

seutukuntien kanssa.

Työtään lopetellut maakuntavaltuusto oli koolla viimeistä kertaa Imatralla.

Päivän puheenaiheita olivat myös Etelä-Karjalan liiton surkeat tilat,

kuntien maksuosuuksien reilu kasvu ja uudet hallintomallit.

Maakuntavaltuustossa oltiin aika tyytyväisiä Etelä-Karjalan liiton

toimintaan. Valtuuston puheenjohtaja Ilkka Massala (kok.) Lappeenrannasta

katsoi liiton hoitaneen tehtäväänsä jopa erinomaisesti.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen (kesk.) Taipalsaarelta

totesi, että myös Etelä-Karjalassa on selvitettävä maakunnan hallintomalli,

mutta ensiksi on saatava kokemuksia Kainuusta.

SDP:n puheenjohtaja, puhemies Paavo Lipponen esitti jo Kainuun mallin

laajentamista Etelä-Karjalaan, mutta siitä ei vielä innostuta suuremmin.

Marjatta Laakko (kd.) Lappeenrannasta totesi, että nyt ei pidä höynähtää

Lipposen esityksistä eikä ruveta väsäämään uutta hallintomallia. Tärkeämpää

on tehostaa eri toimialojen yhteistyötä.

Hannu Myyryläinen (sd.) nosti esille toimitilakysymyksen ja piti tärkeänä,

että Etelä-Karjalan liiton henkilökunta pääsee saman katon alle. Maankäytön

suunnittelu toimii nykyisin erillään Viljelytalossa.

Myyryläisen mukaan Lappeenrannan kaupungin sisällä maakuntatalohanke alkaa

edetä, ja hän uskoi, että Etelä-Karjalan liiton toimitilakysymys ratkeaa

tulevan valtuustokauden alkupuolella.

Tuure Westinen kaipasi ensiksi tietoja hankkeen kustannuksista. Myös Lemin

Jarmo Tölski (kesk.) toivoi toimitilakysymyksen ratkeavan pikaisesti. Jouni

Eerola (sd.) Imatralta esitti Etelä-Karjalan liiton toiminnan hajauttamista

muualle maakuntaan. Sopivia tiloja olisi tarjolla. Maakuntaliitto toimi

aikoinaan Imatralta käsin.

Lappeenrannan kokoomusedustajan Tuula Lindhin mielestä Etelä-Karjalan

liiton menojen kasvu on aika iso. Hän kyseli, eikö

luottamushenkilöhallinnosta voisi siirtää rahaa itse toimintaan. Myös

Marjatta Laakko piti kuntien osuuksien 6,7 prosentin nousua liian suurena.

Jarmo Tölski toivoi, että Etelä-Karjalan liitto terävöittää yhteydenpitoaan

kuntiin. Hän kehotti ottamaan mallia Selmasta, joka jalkautui syksyllä

yrittäjien pariin kuntiin.

Maltillinen

budjetti

Vaikka pari valtuutettua kritisoi budjettimenojen kasvua, maakuntajohtaja

Timo Puttonen piti sitä maltillisena. Käyttömenot kasvavat 3,3 prosenttia,

joka on toiseksi pienin prosentti maakuntaliitoissa.

Kuntaosuuksien kasvu 6,7 prosentilla johtuu siitä, että Etelä-Karjalan

liiton tämänvuotinen talousarvio oli 46 000 euroa alijäämäinen.

Etelä-Karjalan liiton menot ovat reilut 1,5 miljoonaa euroa, eli vain 0,27

prosenttia kuntien ja kuntayhtymien menoista. Sen sijaan liitto tuo

alueelle lisää rahaa. Puttonen laski, että Etelä-Karjalassa on tähän asti

käytetty esimerkiksi EU:n tavoite 2-ohjelmaan hankkeisiin 147 miljoonaa

euroa. Maakuntajohtaja Puttonen piti maakuntakaavan laatimista todella

isona asiana, kovempana juttuna kuin entistä seutukaavaa. Maakuntakaava

tehdään 20­30 vuodeksi, ja se on ainoa kaava, jonka valtion viranomainen

eli ympäristöministeriö hyväksyy.

Etelä-Karjalan liitto joutuu käyttämään maakuntakaavan ja myös

matkailustrategian tekemiseen asiantuntijoita, joiden palkkiot kasvavat

ensi vuonna lähes 30 000 eurolla.

Imatran edustajat

eivät ehtineet

Uusi maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa ensi keväänä, ja nykyinen

maakuntahallitus istuu vielä muutaman kuukauden. Valtuusto valitsi siksi

ajaksi Parikkalasta uuden jäsenen edesmenneen Reino Huotilaisen (kesk.)

tilalle. Maakuntahallituksessa aloittaa Parikkalan kunnanhallituksen

puheenjohtaja Ari Berg (kesk.).

Maakuntavaltuusto ei ollut läheskään täysilukuinen, kun Imatran kahdeksasta

edustajasta vain Aino Ylä-Jarkko (kok.) ehti paikalle. Kahdella muulla oli

varaedustaja. Sen sijaan Lappeenrannan yhdeksän maakuntavaltuutettua

saapuivat täysilukuisesti kokoukseen Imatralle.

Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät v. 2005

¤·Kehittämisohjelmien toteuttaminen: EU:n tavoite 2-ohjelma, Interreg- ja

naapuruusohjelma Venäjän kanssa ja matkailustrategian tekeminen.

¤·Maakuntakaavan valmistelu.

¤·Edunvalvonta: EU:n uusi rakennerahastokausi, liikennehankkeet, valtion

budjetin määrärahoihin vaikuttaminen ja valtion toimintojen

alueellistaminen Etelä-Karjalaan.

¤·Edunvalvontayhteistyön tiivistäminen seutukuntien kanssa.

¤·Viestintä: liiton graafisen ilmeen uusiminen.

¤·Etelä-Karjalan liiton henkilökunta on 30, joista kahdeksan on palkattu

EU:n teknisellä tuella tai muulla projektirahoituksella.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen