URPO LAANINEN
Maakuntakaavan ja maakunnan matkailustrategian laatiminen ovat
Etelä-Karjalan liiton kaksi suurta asiaa ensi vuonna, perinteisen
edunvalvonnan lisäksi. Maakuntaliitto pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä
seutukuntien kanssa.
Työtään lopetellut maakuntavaltuusto oli koolla viimeistä kertaa Imatralla.
Päivän puheenaiheita olivat myös Etelä-Karjalan liiton surkeat tilat,
kuntien maksuosuuksien reilu kasvu ja uudet hallintomallit.
Maakuntavaltuustossa oltiin aika tyytyväisiä Etelä-Karjalan liiton
toimintaan. Valtuuston puheenjohtaja Ilkka Massala (kok.) Lappeenrannasta
katsoi liiton hoitaneen tehtäväänsä jopa erinomaisesti.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen (kesk.) Taipalsaarelta
totesi, että myös Etelä-Karjalassa on selvitettävä maakunnan hallintomalli,
mutta ensiksi on saatava kokemuksia Kainuusta.
SDP:n puheenjohtaja, puhemies Paavo Lipponen esitti jo Kainuun mallin
laajentamista Etelä-Karjalaan, mutta siitä ei vielä innostuta suuremmin.
Marjatta Laakko (kd.) Lappeenrannasta totesi, että nyt ei pidä höynähtää
Lipposen esityksistä eikä ruveta väsäämään uutta hallintomallia. Tärkeämpää
on tehostaa eri toimialojen yhteistyötä.
Hannu Myyryläinen (sd.) nosti esille toimitilakysymyksen ja piti tärkeänä,
että Etelä-Karjalan liiton henkilökunta pääsee saman katon alle. Maankäytön
suunnittelu toimii nykyisin erillään Viljelytalossa.
Myyryläisen mukaan Lappeenrannan kaupungin sisällä maakuntatalohanke alkaa
edetä, ja hän uskoi, että Etelä-Karjalan liiton toimitilakysymys ratkeaa
tulevan valtuustokauden alkupuolella.
Tuure Westinen kaipasi ensiksi tietoja hankkeen kustannuksista. Myös Lemin
Jarmo Tölski (kesk.) toivoi toimitilakysymyksen ratkeavan pikaisesti. Jouni
Eerola (sd.) Imatralta esitti Etelä-Karjalan liiton toiminnan hajauttamista
muualle maakuntaan. Sopivia tiloja olisi tarjolla. Maakuntaliitto toimi
aikoinaan Imatralta käsin.
Lappeenrannan kokoomusedustajan Tuula Lindhin mielestä Etelä-Karjalan
liiton menojen kasvu on aika iso. Hän kyseli, eikö
luottamushenkilöhallinnosta voisi siirtää rahaa itse toimintaan. Myös
Marjatta Laakko piti kuntien osuuksien 6,7 prosentin nousua liian suurena.
Jarmo Tölski toivoi, että Etelä-Karjalan liitto terävöittää yhteydenpitoaan
kuntiin. Hän kehotti ottamaan mallia Selmasta, joka jalkautui syksyllä
yrittäjien pariin kuntiin.
Maltillinen
budjetti
Vaikka pari valtuutettua kritisoi budjettimenojen kasvua, maakuntajohtaja
Timo Puttonen piti sitä maltillisena. Käyttömenot kasvavat 3,3 prosenttia,
joka on toiseksi pienin prosentti maakuntaliitoissa.
Kuntaosuuksien kasvu 6,7 prosentilla johtuu siitä, että Etelä-Karjalan
liiton tämänvuotinen talousarvio oli 46 000 euroa alijäämäinen.
Etelä-Karjalan liiton menot ovat reilut 1,5 miljoonaa euroa, eli vain 0,27
prosenttia kuntien ja kuntayhtymien menoista. Sen sijaan liitto tuo
alueelle lisää rahaa. Puttonen laski, että Etelä-Karjalassa on tähän asti
käytetty esimerkiksi EU:n tavoite 2-ohjelmaan hankkeisiin 147 miljoonaa
euroa. Maakuntajohtaja Puttonen piti maakuntakaavan laatimista todella
isona asiana, kovempana juttuna kuin entistä seutukaavaa. Maakuntakaava
tehdään 2030 vuodeksi, ja se on ainoa kaava, jonka valtion viranomainen
eli ympäristöministeriö hyväksyy.
Etelä-Karjalan liitto joutuu käyttämään maakuntakaavan ja myös
matkailustrategian tekemiseen asiantuntijoita, joiden palkkiot kasvavat
ensi vuonna lähes 30 000 eurolla.
Imatran edustajat
eivät ehtineet
Uusi maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa ensi keväänä, ja nykyinen
maakuntahallitus istuu vielä muutaman kuukauden. Valtuusto valitsi siksi
ajaksi Parikkalasta uuden jäsenen edesmenneen Reino Huotilaisen (kesk.)
tilalle. Maakuntahallituksessa aloittaa Parikkalan kunnanhallituksen
puheenjohtaja Ari Berg (kesk.).
Maakuntavaltuusto ei ollut läheskään täysilukuinen, kun Imatran kahdeksasta
edustajasta vain Aino Ylä-Jarkko (kok.) ehti paikalle. Kahdella muulla oli
varaedustaja. Sen sijaan Lappeenrannan yhdeksän maakuntavaltuutettua
saapuivat täysilukuisesti kokoukseen Imatralle.
Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät v. 2005
¤·Kehittämisohjelmien toteuttaminen: EU:n tavoite 2-ohjelma, Interreg- ja
naapuruusohjelma Venäjän kanssa ja matkailustrategian tekeminen.
¤·Maakuntakaavan valmistelu.
¤·Edunvalvonta: EU:n uusi rakennerahastokausi, liikennehankkeet, valtion
budjetin määrärahoihin vaikuttaminen ja valtion toimintojen
alueellistaminen Etelä-Karjalaan.
¤·Edunvalvontayhteistyön tiivistäminen seutukuntien kanssa.
¤·Viestintä: liiton graafisen ilmeen uusiminen.
¤·Etelä-Karjalan liiton henkilökunta on 30, joista kahdeksan on palkattu
EU:n teknisellä tuella tai muulla projektirahoituksella.