LEENA SALLINEN
Linnoituksen kunnostus on korjannut myös lappeenrantalaisten asenteita
aluetta kohtaan. Linnoitus on muuttunut Lappeenrannan takapihasta kaupungin
imagon ja identiteetin olennaiseksi osaksi ja asukkaiden mielenmaisemaksi.
Linnoituksen restauroinnin vaikutusta asenteisiin on tutkinut filosofian
maisteri Suvi Niinisalo Etelä-Karjala-instituutista. Tutkimus nimeltä
Takapihasta kaupungin helmeksi julkistettiin perjantaina.
Tutkimuksessa on käyty läpi linnoitusalueen restauroinnin ja maankäytön
suunnittelun vaiheet, sekä kysytty yli 200 ihmisen mielipiteet alueen
nykytilasta.
Niinisalo arvioi, että kunnostuksessa Linnoitus on eheytynyt, muuttunut
siistiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi.
Pääosin samaa mieltä olivat haastatellut. Moitteiden aiheina olivat lähinnä
massatapahtumat ja nuorison hulinointi valleilla.
Suuremman linjan pohdiskelun aiheina Linnoituksessa ovat olleet
yksityisyyden ja julkisuuden raja sekä vanhan säilyttämisen ja uudistumisen
ristipaineet.
·Halutaanko Linnoituksen tulevaisuudessa museoituvan vai modernisoituvan,
vai voisiko se olla jotain siltä väliltä, Niinisalo tiivistää
tutkimustuloksissaan alueen tulevaisuuden ydinkysymyksen.
Asemakaava
kaatui aukkoihin
Siihen etsittiin vastausta myös tutkimuksen julkistamistilaisuudessa
perjantaina.
Vastaus on asemakaava, jota Linnoituksella ei ole. Esitys siitä tehtiin
1990-luvulla arkkitehti Keijo Koskisen laatiman Linnoituksen osayleiskaavan
pohjalta. Asemakaavaan alkoi kuitenkin tulla valkoisia läiskiä kun se eteni
Lappeenrannan päätöksentekoelimissä.
Valtuusto jätti vuonna 1998 vahvistamatta kaavan kohdat, joihin esitettiin
uudisrakentamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei aukkoista asemakaavaa
hyväksynyt, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi.
·Kaupunki ei ole Linnoituksen asemakaavoitusta pystynyt uudelleen
aloittamaan ja se on alueen kehittämisen suurin este, totesi
kaupunginarkkitehti Seppo Aho perjantaina.
Lisää asukkaita
ja elämää
Aho ilmoittautui uudisrakentamisen kannattajaksi. Samaa mieltä oli
Linnoituksen kehittämiskonsulttina vuosikymmenet toiminut Keijo Koskinen.
Hänen mielestään Linnoituksen muinaismuistoalue otettiin jo
osayleiskaavassa haltuun ja on nyt kunnossa, mutta linnoituksen laen
kehitys jäi kesken.
Sinne pitäisi Ahon ja Koskisen mukaan saada harkittua asuinrakentamista,
joka toisi alueelle lisää asukkaita ja elämää.
Suvi Niinisalo ei ota tutkimuksessaan suoraan kantaa uudisrakentamiseen,
mutta hän muistuttaa, että Linnoituksen vanhassakin rakennuskannassa on
kerrostumia 1700-luvun lopulta 1910-luvulle.
Vanhan täydentäminen radiotalolla vuonna 1972 nosti rähäkän. Sittemmin
vähemmällä äläkällä on noussut kaksi uudisrakennusta rantaan Linnoituksen
kärkeen.
Sirkushuvit
satamaan
Vastedes Linnoituksen kehittämisessä pitää Niinisalon mielestä ottaa
huomioon myös kaupunkilaisten, eikä vain turismin tarpeet.
·Linnoituksessa on ollut markkinapaikka, kaupunki, linnoitus, varikko ja
vankila. Turismi tuo alueelle uuden kerrostuman. Toivottavasti
Linnoituksesta ei tule sirkus, totesi Keijo Koskinen.
Suvi Niinisalo suosittaa tutkimuksessaan myös Linnoituksen Yön siirtämistä
Linnoituksesta satamaan. Siellä on hänen mukaansa tilaa tapahtumille.
Linnoituksen selkeän idean kehittäjäksi Niinisalo esittää esimerkiksi
yhdistystä Lappeenrannan kaupunkikeskusta Lakes ry:n tapaan.
Käytännön toimina Niinisalo suosittaa Linnoitukseen selkeitä opasteita ja
infotauluja, tiedon tarjontaa vaikka videon muodossa alueen historiasta ja
restauroinnista sekä saniteettitiloja. Niinisalo esittää harkittavaksi myös
rajoituksia Linnoituksen autoliikenteelle.
LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Linnoituksen tuntijat. Tutkija Suvi Niinisalo ja arkkitehti Keijo Koskinen
pohtivat Linnoituksen näkymiä taidemuseon edustalla.
Suosittu nähtävyys. Linnoitus on tätä nykyä Lappeenrannan ykkösvaltti
matkailussa.
Linnoituksen vaiheita
¤·Ruotsin valtio perusti Lappeenrannan kaupungin linnoitusniemen
markkinapaikalle vuonna 1649.
¤·Venäjän valtio rakensi linnoituksen 1700-luvun lopulla osaksi
Kaakkois-Suomen linnoitusketjua.
¤·Se menetti sotilaallisen merkityksensä kun koko Suomi liitettiin Venäjään
vuonna 1809.
¤·Linnoitusalue säilyi sotilaskäytössä, itsenäisyyden aikana Suomen
puolustusvoimien varikko- ja asuinalue, vankila 1930-luvun lopulle saakka.
¤·Linnoitusrakenteet tuhoutuivat osin jo 1800-luvulla tien ja rautatien
alle, koko alue puskittui ja rapistui 1970-luvulle saakka.
¤·1950-60-luvulla alueelle suunniteltiin paljon vanhan purkamista,
uudisrakentamista ja korkeakoulua, sittemmin muun muassa hotellia.
¤·1970-luvulla vaatimukset linnoituksen ja sen rakennusten säilyttämisestä
kasvoivat.
¤·1974 merkittiin Etelä-Karjalan seutukaavaan suojelualueeksi
sotahistoriallisena muistomerkkinä.
¤·1975 käyttösuunnitelma arkkitehti Keijo Koskisen diplomityönä.
¤·1976 Museovirasto aloitti vallien restauroinnin työllisyysvaroin.
¤·1970-80-luvuilla väittelyä, minkä historiallisen vaiheen mukaiseksi alue
entistetään. Myös väittely uudisrakentamisesta kiihtyi.
¤1984 Keijo Koskisen laatima osayleiskaava, jonka tarkistus vuonna 1995:
linnoitus eläväksi asuin- ja matkailukohteeksi, myös uudisrakentamista.
¤·1980-90-luvuilla lukuisia Linnoituksen elävöittämis- ja
kehittämishankkeita. Linnoitus kehittyi kulttuuri- ja matkailukohteeksi.
¤·1997 Keijo Koskisen asemakaavaluonnos, mahdollisti uudisrakentamisen,
jonka valtuusto karsi kaavasta pois 1998.
¤·1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus palautti asemakaavan uudelleen
valmisteluun.
¤·Vireillä Linnoituksen ja satama-alueen markkinoinnin ja
tapahtumatarjonnan sateenvarjoprojekti 2005-2006.
Linnoituksen kunnostus ja nykytila
¤·1976 vallien restaurointi alkoi työministeriön hankerahoituksella.
¤·Kunnostuksen rahoitus jatkui vuoteen 1990.
¤·1991-95 lamavuosina ei rahoitusta eikä kunnostusta.
¤·1996-2004 kunnostui eteni itävalleilta pohjoisen kautta länsivalleille.
¤·2005 Linnoituksen entistäminen valmistuu, työ jatkuu Nikolain valleilla.
¤·Lappeenrannan kaupunki kunnostanut 27 Linnoituksen rakennusta
1970-luvulta alkaen, 3 vielä kunnostamatta.
¤·Linnoituslaitteiden ja -vallien kunnostamiseen käytetty nykyrahassa 4,7
miljoonaa ja rakennusten remonttiin 10, 8 miljoonaa euroa.
¤·Nykyisin alueella 44 Lappeenrannan asuntopalvelun asuntoa, niissä noin 70
asukasta.
¤·Linnoituksessa toimii 14 yritystä, 6 yhdistystä ja 6 julkista organisaatiota.