URPO LAANINEN
Lappeenrannan-Imatran kuutostieosuuden saaminen valtion vuoden 2006
budjettiin ja Saimaan kanavan vuokraneuvottelujen vauhdittaminen ovat
Etelä-Karjalan edunvalvonnan kärkikohteita ensi vuoden syksyyn mennessä.
Suomen ja Venäjän kanavaneuvottelut ovat edenneet nihkeästi. Teollisuus,
varustamot ja satamat eivät uskalla tehdä investointipäätöksiä, kun
kanavaliikenteen jatkamisesta ei ole varmuutta.
Lisäksi Etelä-Karjalasta yritetään vaikuttaa ministereihin ja
kansanedustajiin perustienpidon määrärahojen lisäämiseksi. Ilman sitä eivät
alemman tieverkon parantaminen ja liikenneturvallisuushankkeet etene
maakunnassa.
Maakunnan edunvalvontaa tarvitaan myös Etelä-Karjalan rautatieyhteyksien
kehittämisessä. Tavaraliikennettä ei mahdu enempää rautatielle, mikä lisää
rekkoja maanteillä.
Nämä kärkihankkeet nousivat esille toukokuussa 2003 allekirjoitetun
Etelä-Karjalan liikennestrategian seurantaraportissa, joka julkistettiin
perjantaina Lappeenrannassa. Liikennestrategia on maakunnan yhteinen
näkemys tärkeimmistä hankkeista.
Etelä-Karjalan liikennestrategia oli Kaakkois-Suomen tiepiirin ensimmäinen.
Nyt se on tehty myös Etelä-Savoon, ja sitä valmistellaan Kymenlaaksossa.
Kuutostien, radan ja Saimaan kanavan lisäksi Etelä-Karjalassa yritetään
edistää ensi vuonna joukkoliikennettä.
Matkojenyhdistelykeskuksesta valmistui lokakuussa selvitys, ja kaikki
kunnat yritetään saada mukaan jatkotyöhön. Yhdistelypalvelun hoitaja
valitaan kesään 2005 mennessä. Lisäksi tunnustellaan laajempaa yhteistyötä
Kymenlaakson kanssa.
Joukkoliikenteen kilpailukyky on vähentynyt, ja henkilöautojen määrä vain
kasvanut. Etelä-Karjalassa satsataan siksi seutu- ja muita
lippujärjestelmien kehittämiseen. Selvittelyssä on myös koko
Kaakkois-Suomen kattava joukkoliikennelippu.
Maakunnan ääni
on kuulunut
Etelä-Karjalassa on silloin tällöin kyselty, onko edunvalvontaa ollut
riittävästi, kun kuutostien parantaminenkaan ei ole alkanut.
·On ollut. Uskallan väittää, että se on ollut tehokasta. Etelä-Karjalan
liikenteen pullonkaulat tunnetaan hyvin Helsingissä, maakuntajohtaja Timo
Puttonen vastasi.
Myös Kaakkois-Suomen tiepiirin Kari Halmeen mielestä Etelä-Karjalan
me-hengellä on pystytty vaikuttamaan hankkeisiin, ja maakunnan ääni on
kuulunut Helsingissä. Liikennestrategialla oli vaikutusta
ministerityöryhmän esitykseen, jossa Lappeenrannan-Imatran väli nousi
valtakunnan ykköskohteiden joukkoon.
Luumäen uusi kunnanjohtaja Paavo Tyrväinen halusi laajentaa kuutostien
parannuksen Taavettiin saakka. Lappeenrannan-Imatran välin levennys ei
poista koko pullonkaulaa.
Tiepiiri on Kari Halmeen mukaan yrittänyt saada
Lappeenranta-Taavetti-osuuden yleissuunnitelmaa ensi vuoden ohjelmaan,
mutta se ei mahdu raameihin eikä ole saamassa määrärahoja.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Edunvalvonnan kärkikohteet. Etelä-Karjalassa yritetään vauhdittaa ensi
vuonna kuutostien rakentamista ja Saimaan kanavan vuokraneuvotteluja.
Hankkeet yhtyvät Mälkiän sululla.
Etelä-Karjalan liikenneolojen kehitys kevään 2003 jälkeen
¤·Raskaan liikenteen määrä on kasvanut koko ajan pääteillä ja
raja-asemilla. Vt. 6:n osuus Ahvenlampi-Mattila valmistui.
¤·Ministerityöryhmän mietintöön sisältyvät vuosille 2004-2007
Lappeenrannan-Imatran väli, jätekeskukselle johtava uusi Soskuantie ja
koulumatkojen olosuhteiden parantaminen (Joutsenon koulukeskuksen
suojatiejärjestelyt ja Saaren koulun kohta).
¤·Lappeenkatu valmistui Lappeenrannassa. Imatrankosken liikennejärjestelyt
jatkuvat. Toijansalmen silta on valmis.
¤·Tavaraliikenne on kasvanut rautatiellä. Tavaraliikenteen
kapasiteettiongelmat ovat todelliset Etelä-Karjalassa. Oikorata
Kerava-Lahti valmistuu 2006 ja lyhentää matka-aikoja Helsinkiin.
¤·Saimaan kanavan tavaraliikenne kasvaa vuosittain. Epätietoisuus
kanavaliikenteen jatkosta haittaa varustamoiden ja satamien
investointipäätöksiä.
¤·Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät ovat olleet pienessä laskussa
vuodesta 1998 alkaen. Lappeenranta-Pietari-lennot eivät ole edenneet.
¤·Etelä-Karjalan tieliikenteessä kuoli vuonna 2003 16 ihmistä. Vuonna 1996
kuolleita oli 26, vuonna 2000 19, v. 2001 11 ja v. 2002 14. Tavoite on
alentaa kuolleiden määrä seitsemään 2010 mennessä.
¤·Lähde: Etelä-Karjalan liikennestrategian toteutumisen seurantaraportti
15.11.2004.