Lappeenrannan palolaitoksen lähtövahvuutta aiotaan nostaa

Pelastuslaitoksen käyttötalouden kustannukset uhkaavat nousta sadoilla tuhansilla euroilla.

TENHO TIILIKAINEN

Etelä-Karjalan pelastuslaitos esittää palvelutasopäätöksessään

Lappeenrannan palolaitoksen nykyisen lähtövahvuuden nostamista yhdellä

pelastajaparilla. Nykyinen lähtövahvuus on esimies ja viisi palomiestä,

tämä haluttaisiin nostaa asteittain esimieheen ja seitsemään palomieheen.

Jos esitys menee läpi tietää se noin 400 000 euron vuosikustannusten nousua

pelastuslaitoksen käyttömenoihin vuonna 2008. Tuolloin pelastuslaitoksen

käyttökustannukset olisivat kaikkiaan noin 602 000 euroa nykyistä

korkeammalla tasolla.

Muita uusia virkoja ovat kalustonhoitajan virka läntiselle pelastustoimen

alueelle ja ylipalomiehen virka Joutsenon paloasemalle.

Ruokolahden kunnanjohtaja Vesa Jäppinen ei niele suunnitelmia mukisematta.

Hänen mielestään alueellista pelastuslaitosta suunniteltaessa lähtökohtana

oli paitsi palvelutason ylläpitäminen myös kustannusten pienentäminen.

­·Lappeenrannan kaupungilla lähtövahvuus oli aikaisemmin 1+3,

lääninhallituksen vaatimuksesta se nostettiin tasoon 1+5. Ovatko riskit nyt

kasvaneet niin paljon, että tarvitaan vieläkin suurempi lähtövahvuus?

Jäppinen miettii.

Hänen mielestään syynä saattaa olla sekin, että lisävahvuuden kustannukset

eivät jatkossa jää yksinomaan Lappeenrannan kannettaviksi, sillä muu

maakunta maksaa käyttökuluista 48 prosenttia.

Jäppinen ei ole myöskään järin innostunut esityksestä uuden paloaseman

rakentamiseksi Lappeenrannan länsiosiin.

­·Täytyykö meidän kaikkien osallistua kaupungin sisäisiin järjestelyihin.

Kunnanjohtaja Vesa Jäppinen odottaa, että muutkin kuin kaupunkikunnat

hyötyvät Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta. Häntä huolestuttaa erityisesti

sopimuspalokuntien asema ja niiden toimintakyvyn turvaaminen.

­·Maksamme kuntana kokonaiskuluista neljä prosenttia. Meidän kannaltamme on

tärkeää, että pelastuslaitoksen toiminnot sijoitetaan ja määritellään niin,

että kansalaisten turvallisuuden taso säilyy ja mieluimmin paranee koko

maakunnan alueella.

Palvelutasoesitys

on kuin puitelaki

Etelä-Karjalan pelastuslautakunta käsittelee pelastustoimen tekemään

palvelutasoesitystä ensi torstaina. Lautakunnasta esitys lähtee

lausunnoille kuntiin ja tulee vuoden lopulla hyväksyttäväksi. Vesa Jäppinen

uskoo, että kustannusten nousu kiinnostaa muitakin jäsenkuntia kuin

Ruokolahtea.

­·Kyse on puite-esityksestä, joka tarkentuu yksityiskohdiltaan myöhemmin.

Tämän vuoksi sanonnat ovat aika pyöreät ja jättävät virkamiehille tulkinnan

varaa, Jäppinen näkee.

Lähtövalmiuden lisäksi palvelutasoesityksessä otetaan kantaa muun muassa

pelastuskaluston uusimiseen, henkilökunnan koulutukseen ja ikääntymiseen.

Ikääntyneet palomiehet eivät enää pysty ottamaan osaa kaikkiin

pelastustehtäviin ja heille on löydettävä muita tehtäviä laitoksen sisältä.

Lappeenrantaan ja Imatralle esitetään hankittavaksi

vesipelastus-/vesisukellustoimintaan soveltuva ajoneuvo- ja venekalusto.

Vesipelastuskoulutuksen ja varusteiden puutteet korjataan lähivuosien aikana.

Tavoitteena on myös ajoneuvokaluston uusiminen määräajoin.

Valmiuspalokuntien sammutusautot saisivat olla enintään 10 ja säiliöautot

15 vuotta vanhoja. Miehistönkuljetusautot ja tarkastusautot pyritään

uusimaan 5 vuoden välein.

Korkealta pelastamiseen sekä sammutusvesihuollon turvaamiseen tarvittava

kalusto hankitaan sekä läntiselle että itäiselle toimialueelle.

Pelastustoimen sanastoa

¤·Palokunnan toimintavalmiusaika: On aika, joka alkaa siitä, kun tehtävään

hälytetty pelastusyksikkö saa hälytyksen hälytyskeskuksesta ja päätyy

siihen, kun pelastusyksikkö on onnettomuuspaikalla.

¤·Pelastusyksikkö: Koostuu johtajasta, kuljettajasta sekä vähintään yhdestä

ja enintään kolmesta työparista.

¤·Pelastusjoukkue: Koostuu johtajasta ja vähintään kolmesta ja enintään

viidestä pelastusyksiköstä.

¤·Valmiuspalokunta: On palokunta, joka osallistuu pääsääntöisesti kaikkiaan

alueensa hälytystehtäviin. Ensilähdön lähtöaika on enintään 5 minuuttia ja

tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään esimies ja kolme

miestä.

¤·Täydennyspalokunta: On valmiuspalokuntaa täydentävä palokunta, joka

hälytetään pääosaan alueensa kiireellisistä lähdöistä. Ensilähdön lähtöaika

on enintään 10 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta

vähintään esimies ja kolme miestä.

¤·Tukipalokunta: On palokunta, joka hälytetään pääsääntöisesti valmius- ja

täydennyspalokuntia tukeviin tehtäviin. palokunnan tulee kuitenkin kyetä

itsenäisesti hoitamaan tavanomaisen sammutus- tai pelastustehtävän.

Ensilähdön lähtöaika on enintään 20 minuuttia.

¤·Reservipalokunta: On muita palokuntia täydentäväpalokunta, joka

hälytetään lähinnä suurpaloihin. Ensilähdön lähtöaika on enintään 20 minuuttia.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen