MATTI SAARELA
Seppo Huunoseen kalevalainen mytologia iski kuin kova kuume.
Kuumehoureissaan Huunonen näki kalevalaisia näkyjä. Sitten alkoi vuosien
sinnikäs työ, jonka tuloksena tänä syksynä ilmestyi Uuden laulun Kalevala,
kirja, jossa on lähes 15 000 kalevalaista runonsäettä.
Huunonen on koulutukseltaan kuvanveistäjä. Hän on myös elokuvaohjaaja ja
teatterimies. Intohimo kalevalaiseen mytologiaan on tehnyt hänestä myös
tutkijan. Muuten mukavan miehen puhe on täynnä sellaisia sanoja kuin
transformaatio ja inspiraatio.
Huunosen mukaan Kalevala ei kerro muinaissuomalaisten historiasta tai
kansanperinteestä. Kalevala on nimenomaan ja ainoastaan mytologia.
·Se kuvaa aineettoman maailman ilmiöitä, Huunonen korostaa.
Huunosen mukaan kysymys on eräänlaisesta mielen näyttämöstä. ·Mytologia on
maailman selitys, Huunonen jatkaa.
Mytologia pyrki siis selittämään, mikä on ihminen, mitä on elämä ja miksi
me pidämme taiteesta? ·Kalevalasta löytyy erittäin hyviä ja todella
syvällisiä ihmisyyden määritelmiä, Huunonen vakuuttaa.
Huunosen kutsumuksena on viimeiset parikymmentä vuotta ollut kaivaa nämä
aarteet esiin.
·Minulla on ollut sellainen ajatus, se on vahvistunut tämän työn aikana
koko ajan, että tämä on ensimmäisen suomalainen mytologiaeepos. Se on
puhdistettu folkloresta ja 1800-luvun kansanvalistuksesta, Huunonen sanoo.
·Tässä haastetaan viimeisen 150 vuoden aikana tehdyt akateemiset
tutkimustulokset, tehdään niistä uudelleenarviointia, hän jatkaa.
Siirtäjiä paljon,
tietäjiä vähän
Huunosen näkemystä puoltaa esimerkiksi se, että mytologiat eri puolilla
maailmaa ovat hämmästyttävän samanlaisia. Suomalaisten Kalevalassa olivat
sen ilmestyessäkin nämä myyttiset ainekset hyvin esillä ja siksi siitä tuli
suuri suksee maailmalla.
Huunonen myöntää, että koulukuntia mytologian tutkijoiden keskuudessa
riittää joka lähtöön. Siellä missä kaksi mytologian tutkijaa kohtaa, siellä
kohtaa myös erimielisyys. ·Oikeat runonlaulajat eivät koskaan ottaneet
henkilökohtaisesti kantaa esittämäänsä mytologiaan, Huunonen selittää.
Huunonen laskee, että varsinaisia tietäjiä Kalevalan laulumailla oli
1800-luvulla jo hyvin harvassa. ·Yli 90 prosenttia laulajista oli
siirtäjälaulajia ja varsinaisia tietäjiä oli vain muutama prosentti. Elias
Lönnrotin keräämä kansanrunous oli jo sellaista melko rappeutunutta
runoutta suurimmalta osaltaan, Huunonen sanoo.
Mytologialla on
oma kielioppinsa
Huunosen ajatuksenjuoksua ei ole ihan helppo ymmärtää varsinkin, jos sattuu
olemaan kalevalan kielen suhteen täydellinen ummikko. Vanha Kalevala, Uuden
laulun Kalevala tai lukuisia muita Kalevaloita ei ole aikanaan laulettu
suomeksi. Kysymys ei ole myöskään Lönnrotin käyttämästä Kalevalan kielestä,
vaan kalevalan kielestä.
·Se on oma kielensä, jonka myös minä jouduin opettelemaan, Huunonen sanoo.
Kalevalan kieli on Huunosen mukaan pyhä mysteerikieli.
·Toki jonkinlainen Alku Kalevala on ollut olemassa näkymättömässä
inspiraatiomaailmassa, mutta ei fyysisessä muodossa. Oli vain tietäjien
saamia palasia, jotka eivät olleet fyysisen eepoksen vaan henkisen eepoksen
palasia, mytologian alkukuvia, Huunonen arvelee hieman arvoituksellisesti.
·Minäkin olen aikanani saanut inspiraation tähän tutkimukseen kirjasta
Runokokous Väinämöisestä, joka ilmestyi Alku Kalevalan nimellä. Olen
siirtänyt myös Kantelettaresta aika paljon lyyrisiä runoja tähän Uuden
laulun Kalevalaan, Huunonen päättää.
MATTI SAARELA
Kuvateksti
Tietäjä iän ikuinen. Seppo Huunoselle Kalevala on mytologia, myyttinen
maailmanselitys.
SEPPO HUUNONEN
¤·Syntynyt vuonna 1939 Viipurissa.
¤·Huunosen vanhemmat muuttivat Imatralle sodan aikana. Seppo hän lähti
vuonna 1955 opiskelemaan Helsinkiin Taideteolliseen korkeakouluun.
¤·Huunonen suunnitteli yhdessä Henri Torrin kanssa Chicagon
maailmannäyttelyn Suomen osaston 60-luvun alussa ja ohjasi seuraavalla
vuosikymmenellä kolme kokoillan elokuvaa.
¤·Paavo Liskin ja Huunosen
Kalevala Nurmeksessa 1980-luvun alussa on yksi suomalaisen teatteritaiteen
merkkipaaluista.
¤·Huunonen on mukana Kalevalaisen kulttuurin liitossa. Nykyisin liiton
toimisto ja Huunosen koti sijaitsevat samassa ositteessa.
¤·Huunosen Uuden laulun Kalevala ilmestyy syyskuussa 2004. Huunonen keräsi
Kalevalaansa varten valtavan aineiston, josta hän parhaillaan työstää
Sanat, synnyt ja selitykset -selitysosaa, jonka pitäisi ilmestyä vuonna 2007.