URPO LAANINEN
Kuutostien parantaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä alkaa länsipäästä
Selkäharjun risteyksestä, jossa myös ongelmat ovat kaikkein suurimmat.
Tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen kertoi, että Kaakkois-Suomen tiepiiri
jatkaa kuutostiehankkeen suunnittelua nykyiseen tahtiin. Suunnitelmien
puolesta rakennustyöt voitaisiin aloittaa jo vuonna 2006.
Rinta-Porkkunen piti Etelä-Karjalan kannalta hienona asiana, että kuutostie
saa rahat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuoden 2007 budjetista.
·Kun perusteet ovat niin vahvat, valtioneuvoston päätös oli ihan oikea.
Myös hallituksen liikennepaketin toinen hanke tuli Kaakkois-Suomeen, kun
vuoden 2007 budjetista varataan määrärahat Lahden-Luumäen ratahankkeelle.
Sen kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa. Rataremontilla vauhditetaan
Helsingin-Pietarin nopeaa junayhteyttä.
Tiejohtaja Rinta-Porkkunen arvioi, että Lappeenrannan-Imatran osuuden
rakentaminen kestää noin kolme vuotta.
·Onhan se iso hanke, 120 miljoonaa euroa, valtatiellä on isoja
risteysjärjestelyjä ja Saimaan kanavasillan viereen rakennetaan toinen
silta. Tieosuus on aika pitkä.
Rinta-Porkkusen mukaan kuutostietä varmaankin rakennetaan vaiheittain. Aina
kun jokin pätkä saadaan valmiiksi, se avataan liikenteelle.
·Kun liikenteen pitää sujua kuutostiellä koko ajan, sitä ei voida ottaa
yhtä aikaa rakennustyön alle.
Olkaa nyt
onnellisia
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) sanoi yrittäneensä
aikaistaa kuutostiehankkeen vuoteen 2006, ja sitä yritti myös liikenne- ja
viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.), mutta tällä kertaa he eivät
onnistuneet.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) katsoi, että kuutostien
määrärahojen varaaminen vuoden 2007 budjettiin riittää aikaistamiseksi.
·Saatiinhan samaan pakettiin myös ratahanke. Olkaa nyt onnellisia
Etelä-Karjalassa. Kyllä me nyt olemme varmasti yrittäneet, Mönkäre totesi.
Hänen mukaansa kuutostien leventämisremontti ei nyt siirry ainakaan vuotta
2007 kauemmaksi, ja sitä yritetään vielä joka vuosi aikaistaa, jos
valtiolle kertyy ylimääräisiä myyntituloja.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti, että Kaakkois-Suomen raskas
teollisuus on hyvässä vauhdissa, ja siksi alueella on tarvetta parantaa
perusrakenteita. Hänen mielestään näillä kahdella hankkeella on selvästi
teollisuuspoliittisia vaikutuksia.
Ollaan nyt
tyytyväisiä
Maakuntajohtaja Timo Puttonen katsoi, että Etelä-Karjalassa on aihetta
juhlaan, kun kuutostien lisäksi valtioneuvosto päätti vielä rataremontista.
Molemmat uudet investoinnit kohdistuivat Kaakkois-Suomeen.
·Ollaan nyt kerrankin tyytyväisiä. Harvoin sitä yhdellä päätöksellä näin
mittavia hankkeita Etelä-Karjalan hyväksi tehdään, Puttonen iloitsi.
Tiepiiri ja maakuntaliitto olivat toivoneet kuutostietä vuoden 2006 budjettiin.
·Kyllä yksi vuosi kestetään, kun nyt tiedetään sen varmasti tulevan.
·Meillä on ollut vakaa usko rahoituksesta, kun sen verran tässä on
golfpalloja tieherroille jaettu, Puttonen kommentoi.
Myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen (kesk.) odotti
kuutostiehanketta jo vuodeksi 2006, ja hän piti sen siirtymistä vuodella
siksi harmillisena asiana.
·Tietysti varmuus kuutostien rahoituksesta on hyvä asia, mutta olisi se
saanut tulla aiemmin.
Aikaistaminen
pitää tutkia
Kymen vaalipiirin kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtaja Reijo
Paajanen (kok.) ei ollut pettynyt, jos valtioneuvoston päätös pitää lopulta
kutinsa.
Opposition edustajana hän tietysti olisi toivonut hankkeen alkavan jo
aikaisemmin, mm. työllisyyden takia.
·Jos ikinä ilmenee jotain pientä mahdollisuutta aikaistaa kuutostien
rakentamista, ilman muuta sitä yritämme.
Reijo Paajanen piti merkittävänä juttuna, että valtioneuvosto lisäsi
vaalikauden ajaksi 50 miljoonaa euroa teemahankkeisiin, perustienpitoon ja
perusradanpitoon. Ensi vuodelle on lisärahaa 10 miljoonaa euroa.
·Enemmänkin tarvittaisiin, mutta hyvä näin, Paajanen kommentoi.
Tieyhdistys oli
tyytymätön
Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja oli tuoreeltaan
tyytymätön hallituksen liikennepakettiin, kun se sisälsi vain yhden
hankkeen, Lappeenrannan-Imatran tienparannuksen, ja senkin vasta vuonna 2007.
·Olisi odottanut hallitukselta jämäkämpää päätöstä, koska odottamassa on
ainakin 20 yhteiskunnallisesti kannattavaa ja tärkeää hanketta. Osa niistä
on odottanut toteutumispäätöstä jo vuosia.
·On aika outoa, että pitkien etäisyyksien maassa tiestön kehittäminen on
niin hankalaa, Rahja totesi.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Kiireellisin kohta. Kuutostien parannustyöt alkavat pahimmasta ja
vaarallisimmasta paikasta, Selkäharjun risteyksestä.