Liike-elämän palvelut kasvuala

Ulkoistamisten työpaikkasaldo on Etelä-Karjalassa plussalla.

MATTI VEIJALAINEN

Yritysten uuden työvoiman rekrytointipolitiikka on Kaakkois-Suomen

työvoima- ja elinkeinokeskuksen erikoistutkijan Niilo Melolinnan mukaan

ollut Etelä-Karjalassa tänä vuonna varovaista.

Samaan aikaan julkissektori, muun muassa raja, on pestannut riveihinsä

merkittäviä määriä uusia työntekijöitä. Melolinnan mukaan ei voida

kuitenkaan sanoa, että uusien työpaikkojen tarjonta olisi Etelä-Karjalassa

hyytymässä pelkästään julkishallintovetoiseksi.

­·Jos taakse päin katsotaan vähän pitemmälle, on varsinkin liike-elämän

palveluihin tullut työpaikkoja huomattavasti lisää, Melolinna sanoo.

Työvoimahallinnon kirjauksissa liike-elämän palveluihin kuuluviksi luetaan

muun muassa kiinteistönhuolto, kuljetukset sekä muut vastaavat bisneksen

tekoa tukevat palvelut.

Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajan Mika Peltosen mukaan luettelo

vain lavenee sitä mukaa, kun suuret firmat ulkoistavat toimintojaan.

Peltosen mukaan näiden palvelujen tuottaminen uudelta pohjalta on

yksityissektorilla selvä kasvuala niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa.

­·Ajan henkeä on, että suuret yritykset keskittyvät ydinliiketoimintaansa

muusta luopuen. Tilanteen kääntöpuoli on, että yritykset miettivät samalla,

riittääkö ytimessä enää kaikille töitä. Näen kuitenkin, että ulkoistamisten

jälkeisen työpaikkamäärän kokonaissaldo on Etelä-Karjalassa

plussamerkkinen, Peltonen arvioi.

Kuntatöiden ulkoistus

haastava mahdollisuus

Myös kuntien palvelutuotannon ulkoistamisen Mika Peltonen näkee jatkossakin

uuden yksityisen yrittämisen ja työllistämisen suurena mahdollisuutena.

­·Se on varsinainen tuhannen taalan paikka.

Peltonen korostaa, että kyseessä on myös suuri haaste yksityisille

palveluyrittäjille. Tuotannon laatukriteerit on pystyttävä tinkimättä

täyttämään.

Niilo Melolinnan ja Mika Peltosen arvio Etelä-Karjalan lähikuukausien

työllisyysnäkymistä on jokseenkin yhtenevä. Melolinna uskoo kehityksen

olevan tasaista siten, että kuukausi kuukaudelta työttömien määrästä

voidaan viilata ainakin prosentin kymmenyksiä pois.

Peltonen tiivistää yritysten näkymät siten, että nopeita työpaikkalisäyksiä

tai äkillisiä suuria vähennyksiä ei ole näkyvillä.

Teollisuuden työttömien

määrä kasvoi

Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Etelä-Karjalassa työttömiä

työnhakijoita oli teollisen työn alalla marraskuun lopussa hieman vaille

2 000. Viime vuoden marraskuusta heidän määränsä kasvoi. Myös

rakentamisessa työttömien määrä jonkin verran kasvoi.

Palvelutöiden työttömien määrä sitä vastoin väheni muutamalla kymmenellä

hengellä.

Marraskuun lopussa työttömyysaste oli yli 15 prosenttia Etelä-Karjalan

kunnista Suomenniemellä, Uukuniemellä, Imatralla, Joutsenossa ja

Parikkalassa. Alle 10 prosenttiin työttömyysaste jäi Taipalsaarella.

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen