TIINA PASANEN
Suomi on täynnä pystyyn kuolleita laskettelurinteitä. Myös Etelä-Karjalassa
pudotuskilpailu on viime vuosina ollut rajua: maakunnan kuudesta rinteestä
on toiminnassa enää kolme. Huonosti kävi rinneyrittäjälle myös Puumalassa.
Joutsenon Myllymäessä ei keskiviikkona tarvinnut laskea suru puserossa,
sillä tasan kaksikymmentä vuotta perustettu rinnekeskus voi hyvin.
Talousvaikeudet on voitettu.
·Timmissä kunnossa, kuvaa Etelä-Karjalan laskettelukeskus Oy:n
toimitusjohtaja Risto Jauho yhtiön toimintaa ja taloutta.
Laskettelun suosi hiipui 1990-luvun taitteessa. Lama koetteli perheiden
taloutta.
Pahin aallonpohja on nyt ohitettu. Viime talvena Myllymäessä oli kävijöitä
runsaat 30 000. Kausikortin hankki 450 ihmistä.
·Lipputulot ovat noin 300 000 euroa vuodessa eli ne kattavat käyttömenot,
kertoo rinneyrittäjä Antti Koivisto Jumito Oy:stä.
Koivisto ja yhtiön kaksi muuta osakasta tekevät työtä ympärivuotisesti.
Muita vakituisia työntekijöitä yhtiöllä ei ole.
Kahden
kauppa
Myllymäestä hierottiin alun perin laajempaakin maakunnallista yhteistyötä.
Sukset menivät kuitenkin pahasti ristiin, kun Imatra lipesi hankkeesta
loppusuoralla. Mukaan lähtivät Joutseno ja Lappeenranta.
Laskettelutoiminta Imatran Mellonmäessä hyytyi kymmenisen vuotta sitten,
joten myös imatralaiset veronmaksajat ja lajinharrastajat ajelevat nykyisin
Joutsenoon.
Naapurikuohunta on silti takanapäin.
·Ei meillä ole mitään hampaankolossa, vakuuttaa Lappeenrannan hallituksen
tuleva nokkamies Hannu Myyryläinen (sd.).
Myllymäki on paikkansa ansainnut.
·Se on erinomainen talviliikuntapaikka erityisesti nuorisolle. Eikä se ole
enää edes kovin kallis veronmaksajille.
Lappeenranta ja Joutseno maksoivat omistamalleen kiinteistöosakeyhtiölle
tänä vuonna kumpikin 32 000 euroa. Ensi vuonna tuki pienenee 27 000 euroon.
Yhteissumma 54 000 euroa käytetään Myllymäen investointeihin.
·Olemme laajentaneet välinevuokraamoa, lasittaneet terassia ja
peruskorjanneet hissit. Ensi vuonna pidämme välivuoden, sillä mihinkään
isompaan ei ole varaa, Risto Jauho kertoo.
Muihin suuriin liikuntalaitoksiin verrattuna Myllymäki ei ole erityisen
kallis liikuntapaikka. Esimerkiksi Lauritsalan uimahallin toimintakate
(menojen ja tulojen erotus) oli viime vuonna runsaat 360 000 euroa.
Kävijöitä uimahallissa oli kaksi kertaa enemmän, lähes 59 000.
Pääomavelat
nollattiin
Myllymäen talouden perusta luotiin yksitoista vuotta sitten, kun
omistajakunnat pistivät rinnebisneksensä uusiksi pakon edessä. Samalla
”nollattiin” rinteiden perustamisesta kertynyt velkataakka.
·Muuta vaihtoehtoa ei ollut, Jauho sanoo.
Nykyinen malli toimii hyvin. Rinteet ovat Lappeenrannan ja Joutsenon
puoliksi omistaman kiinteistöyhtiön hallussa. Se vuokraa rinnetoiminnot
edelleen ulkopuoliselle. Vuodesta 1996 asti rinteitä on huoltanut Jumito
Oy. Jauhon mukaan vuokrasumma kattaa kiinteät menot, kuten maavuokran,
kirjanpitokustannukset ja muut palkkiot.
Huuma,
joka haihtui
Kahdeksankymmentäluvun alussa lähes jokainen taajaman lähellä sijaitseva
isompi nyppylä varustettiin hiihtohissillä.
·Se heijasteli sitä hirvittävää tulevaisuuden uskoa, mikä Suomessa
tuolloin vallitsi. Halvasta lainasta maksettiin sitten kova hinta, tutkija
Kari Puronaho Jyväskylän yliopiston liikunnansosiaalitieteiden laitokselta
sanoo.
Ruokolahden Leijonarinteet ovat olleet kiinni nyt kolmisen vuotta.
Yrittäjiä on ollut useita. Viimeisin on salaperäinen venäläisyritys.
·Hyvin surullista, sillä käyttäjiä olisi varmasti, harmittelee
kunnanjohtaja Vesa Jäppinen.
Paremmin on käynyt Rautjärven Konkalammella, jota ylläpitää urheiluseuran
tukiyhdistys. Työt tehdään pääosin talkoilla.
·Nuorisolle tämä on todella tärkeä talviliikuntapaikka, kertoo Simpeleen
urheilijoiden puheenjohtaja Matti Hämäläinen.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Vipinää mäessä. Nuoret rakentelivat ja kokeilivat itselleen mieleisiä
hyppypaikkoja ja kumpareita keskiviikkona Joutsenon Myllymäessä. Vuoroaan
odottelemassa Heikki Silvennonen.
Etelä-Karjalan laskettelurinteet
¤·Joutsenon Myllymäki
Rinteet avattiin tänä vuonna 26. marraskuuta.
Sen omistaa kiinteistöosakeyhtiö Etelä-Karjalan laskettelukeskus Oy.
¤·Lappeenrannan Huhtiniemi
Ei vielä auki. Kaupungin ylläpitämä ilmaisrinne. Enemmistö lautailijoita.
¤·Rautjärven Konkalampi
Ei vielä auki; lumetuslaitteet käytössä ensi talvena. Uutuutena kouru
(half-pipe).
Toimintaa pyörittää Konkalammen hiihtokeskus ry. Pääasiassa talkootyötä.
Rinnebisnes hiipunut
¤·Imatran Mellonmäki
Toiminnan loppumisesta noin 10 vuotta.
¤·Ruokolahden Leijonarinteet
Suljettu 2000-luvun alussa.
¤·Taipalsaari, hotelli Saimaanrannan rinne.
Suljettu 1990-luvun alussa.
¤·Puumalan Majamäki
Suljettu 1990-luvulla.