TENHO TIILIKAINEN
PUUMALA. Suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomesta on samaan aikaan sekä
iloinen että huolestunut saimaannorppakannasta. Iloa Luukkoselle tuottaa
norppakannan elpyminen eteläisellä Saimaalla, huolta Puumalan Pistohiekan
alueelle suunniteltu mittava loma-asuntorakentaminen.
·Puumala on saimaannorpan keskeisintä pesimäaluetta Etelä-Saimaalla.
Nykyään poikasia kuitenkin syntyy Puumalan alueella vuodessa vain muutamia.
Puumalan Pistohiekkaan on suunnitteilla suuri lomakeskus Lietveden tärkeän
norppa-alueen viereen, Luukkonen sanoo.
WWF julisti keskiviikkona pesimärauhan saimaannorpalle Puumalassa, jossa
norppaillan yhteydessä puhuttiin myös Pistohiekka-hankkeen vaikutuksista
norpan elinolosuhteille.
·Lisääntyvä talvimökkeily lisää myös talviaikaista häiriötä Saimaalla ja
uhkaa saimaannorpan kuuttien selviytymistä. Paikalliset asukkaat tietävät
aika hyvin norppien pesäluodot ja osaavat välttää niillä liikkumista,
ulkopaikkakuntalaisten tilanne on toinen. Erityisesti moottorikelkkailua
tulisikin rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen lähettyvillä välttää,
Luukkonen neuvoo.
Saimaannorpat hakeutuvat lähiaikoina talvipesiinsä. Kuuttien syntymä
ajoittuu helmikuun lopulle. Norppien ystävät ovat huolestuneet katselleen
talven tuloa tai pikemminkin tulemattomuutta. Pesintä ei onnistu ilman
jäätä ja lunta.
·Nyt onneksi näyttää siltä, että jäätilanne sallii pesimisen
eteläiselläkin Saimaalla. Luntakin on satanut sen verran, että kinostuminen
on mahdollista. Kyllähän norpat aika hyvin osaavat vaistonsa avulla
hakeutua suojaisille ja kinostuville luodoille, Luukkonen antaa tunnustusta
norppaystävilleen.
Kasvihuoneilmiöstä saattaa kuitenkin tulla todellinen uhka saimaannorpalle.
Järvet varmaan jäätyvät vastakin, mutta lumen riittävyydestä ei ole
takeita. Luukkosen mukaan Itämerellä elävät norpat ovat jo sopeutuneet
jäättömyyteen.
Todennäköisesti myös saimaannorppa pystyy synnyttämään poikasia
luotopesille, kuuttien selviytyminen on sen jälkeen kiinni siitä,
jättävätkö pedot ja ihmiset ne rauhaan.
Metsähallituksen suojelubiologin Tero Sipilän mielestä Joensuun yliopiston
ja Helsingin yliopiston käynnistämät tutkimushankkeet osuvat ajallisesti
hyvään saumaan. Joensuulaiset tutkivat norpan talvikäyttäytymistä,
helsinkiläiset kasvihuoneilmiön vaikutusta jää- ja lumitilanteeseen.