HEIKKI SOPANEN
JÄRVI-SUOMEN markkinointi ulkomaille on käynyt kalliiksi. Laajaa
markkinointihanketta varten perustettu yhdistys, Lakeland Finland, on
saanut neljässä vuodessa syntymään velkaa 120 000 euroa.
Näin siitä huolimatta, että yhdistys on tehnyt Järvi-Suomea maailmalle
tutuksi valtion, kuntien ja EU:n rahoilla, joita sille on myönnetty
2001-2005 yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa. Yritykset ovat rahoittaneet
hanketta 630 000 eurolla.
Yhdistykselle kertyneestä velasta 60 000 euroa on syntynyt luotollisen
shekkitilin koroista ja provisioista.
Velkaa ovat kartuttaneet lisäksi entisen toimitusjohtajan
irtisanomiskorvaus sekä epäonnistuneista koulutus- ja muista tapahtumista
kertyneet tappiot.
Velat ovat syntyneet niin, ettei niiden maksamiseen voi saada tukirahoja
miltään taholta. Ne on maksettava pois aivan oikeasti.
Nyt yhdistys haluaa Järvi-Suomen markkinointihankkeessa mukana olevat
kahdeksan maakuntaliittoa maksumiehiksi veloilleen. Yhdistys esittää, että
liitot kattavat veloista 100 000 euroa, ja yhdistys ottaa loput omalle
kontolleen.
Koska velat ovat tukikelvottomia kuluja, liittojen pitäisi maksaa ne omista
budjeteistaan.
YHDISTYKSEN hallituksen entinen puheenjohtaja Eero Aarnio kertoo, että
liittoja on informoitu yhdistyksen tilanteesta, ennen kuin niille
lähetettiin lasku.
Aarnio on itse Etelä-Savon maakuntaliiton kehitysjohtaja. Se on yksi
hankkeessa mukana olevista liitoista. Muut ovat Etelä-Karjalan, Kainuun,
Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon
liitot.
Kun yhdistys perustettiin syyskuussa 2000, sille ei annettu lainkaan
kassavaroja. Jälkiviisaana voi kysyä, miksi ei. Yhdistystä luomassa oli
paljon osaavia virkamiehiä.
Taustalla hanketta olivat voimakkaasti ajamassa myös Matkailun
edistämiskeskus, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sisäasiainministeriö.
Hankkeen perusajatus, Järvi-Suomen alueen aggressiivinen yhteismarkkinointi
ulkomaille matkailukohteena oli hyvä. Tuloksiakin on tullut miljoonaluokan
julkisen rahoituksen avulla.
Varaton yhdistys otti alkuajan toimintaansa rahoittaakseen luotollisen
shekkitilin, jonka takasi Finnvera. Moinen ei kuulu Finnveran tavanomaiseen
takaustoimintaan.
Aarnio ei osaa sanoa, miksi toimittiin, kuten toimittiin.
·Hankemaailma on oma maailmansa. Jälkeenpäin voi sanoa, että jos olisi
ymmärretty, että syntyy kuluja, olisi varattu rahaa niitä varten, hän
vastaa kysymykseen.
Yhtä kaikki yhdistys velkaantui, kun joutui käyttämään shekkitiliä, ja kun
osa koulutus- ja muista hankkeista ei mennytkään suunnitellusti. Rahaa
paloi, mutta syntyneet menot olivat tukikelvottomia eli niitä ei saatu
hankerahoina takaisin.
Aarnion mukaan taustalla oli kokemattomuutta, ehkä myös huonoa hallintoa,
mutta ei laittomuuksia. Yhdistys erotti ensimmäisen toimitusjohtajansa,
mutta se ei auttanut siihen, että shekkitilille on juossut korkoa korolle
koko ajan.
Toimitusjohtajan erottaminenkin lisäsi velkataakkaa noin 10 000 euroa.
AARNION mielestä velat olisi saatava nollatuksi, jotta markkinointihanketta
päästäisiin jatkamaan ilman ikävää painolastia. Hanke päättyy näillä
näkymin ensi vuoden lopussa.
·Nyt hanke pyörii niin, ettei uutta alijäämää (velkaa) enää synny muusta
kuin koroista.
Hänen mukaansa olisi solidaarista, että maakuntaliitot maksaisivat
yhteisvastuullisesti velat pois.
·Porukka, joka on ollut rakentamassa ja hallinnoimassa hanketta, voisi nyt
hoitaa asian kuntoon.
Etelä-Karjalan liiton kautta on annettu yhdistyksen hankkeelle valtion ja
EU:n rahaa 205 000 euroa. Hyväksyessään viime joulukuussa 49 100 euron
myöntämisvaltuuden maakuntahallitus tiesi yhdistyksen huomattavasta
velkaantumisesta.
Etelä-Karjalan maakuntahallitus päätti keskiviikkona, ettei se osallistu
yhdistyksen tukikelvottomien velkojen kattamiseen. Liiton osuus
velkatalkoista olisi ollut noin 15 000 euroa.
·Ei meillä ole rahaa maksaa muiden velkoja. Emme ole mikään takauslaitos,
maakuntajohtaja Timo Puttonen perustelee.
Lakeland Finland ry
Perustettu 2000 hallinnoimaan The Thousand Lakes Finland-hankekokonaisuutta.
Tarkoitus edistää ulkomaalaisten vapaa-ajan matkustamista Järvi-Suomessa.
Markkinoinnissa keskitytään ulkomaalaisiin matkanjärjestäjiin ulkomailla.
Mukana hankkeessa on suomalaisia yrityksiä ja yritysryppäitä.
Hankekokonaisuuteen kuuluvat hallinnointihanke ja markkinointihanke.
Hallinnointihanketta varten on myönnetty tähän mennessä EU-rahaa ja
kansallista ja kuntien rahaa 1 660 000 euroa.
Markkinointihanketta varten on myönnetty valtion rahaa 587 000 euroa ja
kuntien rahaa 77 000 euroa. Yritykset ovat rahoittaneet markkinointia
627 000 eurolla.