ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunkiin on saatu Eu-hankkeiden ansiosta
yhteensä 460 uutta pysyvää työpaikkaa. Lisäksi on säilytetty 97 vanhaa.
10 vuoden aikana näihin hankkeisiin on mennyt kaikkiaan 70,5 miljoonaa
euroa EU:n, valtion ja kaupungin sekä jonkin verran myös yksityisten ja
muiden kuntien rahaa. Lappeenrannan osuus on ollut noin 30 miljoonaa euroa.
Tällaisiin lukuihin pääsi kaupunki tuoreessa selvityksessään.
Kehitysjohtaja Markku Heinonen ja Eu-asiamies Hannu Äikäs huokuvat
tyytyväisyyttä.
·Kyllä tämä kokonaisuutena näyttää erittäin hyvältä ja positiiviselta.
Erityisesti voi olla tyytyväinen Kareltekin, Skinnarilan tiedepuiston,
Mustolan sataman ja teollisuusalueen sekä Linnoituksen ja Kaupunginlahden
hankkeista, arvioi Heinonen.
Äikäs täydentää, että kaupunkilaiset ovat antaneet paljon kiitosta
nimenomaan Linnoitusniemen ja Kaupunginlahden kehittämisestä. Kaupunkikuvan
ja viihtyvyyden paraneminen on huomattu.
·Linnoituksen kehittämisen arvoa lisää vielä se, että samalla on edistetty
paikallista kulttuuria. On kehitetty museota, kuvataide- ja tanssiopistoa,
edistetty käsityö- ja kivialan taitoja. Nämä on vielä nivottu matkailun
kehittämiseen.
PYSYVÄT TYÖPAIKAT ovat tulleet nimenomaan investointihankkeista, joihin
kokonaisuutena on satsattu 45,5 miljoonaa euroa.
Sen sijaan kehittämis- ja selvityshankkeissa työpaikkasarakkeeseen on
jäänyt puhdas nolla, kuten myös Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa ja
kansainvälistymis-, raja-alue- ja Venäjä-hankkeissa.
Heinonen toteaa, että Lappeenranta on asettanut investointihankkeet etusijalle.
·Projektien aikaista tempputyöllistämistä ja muuta on vältetty.
Hannu Äikäs selvittää, että tilastoon on laskettu mukaan vain ”ihan oikeat
pysyvät työpaikat”.
·Siitä puuttuvat projektin toteutuksen aikaiset työpaikat.
Selvitysprojektitkaan eivät ole menneet hukkaan: niitä on syytä tehdä
tulevaisuuden varalle.
Heinonen muistuttaa, että Lappeenrannalla on ollut tarjota ”suorastaan
erinomaisia hankkeita”.
Äikäs huomauttaakin, että muut alueen kunnat eivät ole pystyneet käyttämään
vastaavasti omaa rahaa hankkeisiin.
·En haluaisi pahaa sanaa sanoa, mutta esimerkiksi imatralaiset eivät ole
pystyneet käyttämään läheskään samalla tavalla tätä mahdollisuutta.
Äikäs ei anna kovin korkeaa arvosanaa Euroopan sosiaalirahaston lähinnä
syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyneiden hankkeiden tuloksellisuudelle.
·Niihin pantu raha on valunut kun hanhen selästä. Työllistymisiä ei juuri
ole tullut. Esimerkiksi Kylpylaitoksen työkuntohankkeeseen osallistuneista
180:sta työllistyi kymmenisen. Sen opimme näistä hankkeista, että
syrjäytymisen syihin pitäisi päästä kiinni jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
NYKYINEN EU:n ohjelmakausi päättyy vuonna 2006. Lappeenrannalle ei ole
tiedossa vastaavia investointirahoja.
·Investointien tukemista pidetään jo nyt vanhakantaisena aluepolitiikkana.
Me olemme eri mieltä, sanoo Heinonen.
Äikäs uumoilee, että kaupunki jatkossa suuntaa entistä enemmän hankkeitaan
osaamiseen ja sitä kautta työpaikkojen luomiseen.
·Kareltekin yrityshautomo, yrityskehitys, sisältökehitys. Tämmöisten
kautta saataisiin nuoret jäämään alueelle. On viimein ymmärrettävä, että
nuorten jääminen on se ykkösasia, joka voi pelastaa tämän seudun.
Uusia työpaikkoja 467
·Kareltek, Sonera-talo 1: 120 työpaikkaa, Tulevaisuuden tehdas: 20, ·LTY:n
tietosähkötalo: 25 ja Skinnarilanniemen teknologiapuisto :100
·Linnoitus rakennus 87, digitaalimedian studio: 20, muut Linnoituksen
hankkeet: 11.
·Mustolan sataman teollisuusalueen laajentaminen: 20, muut Mustolan
hankkeet 45.
Kuvateksti
Vanhan Pappilan peruskorjaus on yksi onnistuneeksi katsottu EU-hanke. Työ
valmistunee syksyllä. Seppo Kirjavainen ja Kari Sutinen asettavat tasoitetta.
PEKKA HÖLKKI