ANNE KOKKONEN
ANTTILAN TILAN vanhassa porsitussikalassa Taipalsaaren Merenlahdella
hyrisevät nykyään koneet. Perunankuorimon linjalla kulkee viikottain viisi
tonnia perunaa, seinän takana suurtalouskeittiössä paistuvat kakut,
piirakat ja laatikkoruuat.
·Leipomotoiminta on vähän jäissä, molempiin yrityksiin ei aika riitä.
Nykyisin leivon asiakkaille vain tilauksesta, emäntä Sirkku Anttila kertoo.
Perunabisnes työllistää äidin lisäksi myös tyttären. Isäntä Antti Anttila
puolestaan hoitaa kuljetuksia kaupunkiin suuntautuvilla työmatkoillaan ja
myös perheen pojat ovat kasvamassa mukaan yritystoimintaan.
Yritysidea syntyi Sirkku Anttilan ollessa hoitovapaalla 1990-luvun lopulla.
Perhepäivähoitajan työn tilalle teki mieli kehitellä jotain uutta ja
kotileipomon perustaminen tuntui luontevalta.
Perunankuorimon perustamiseen innosti tilan historia. Anttilan vanhaisäntä
toimitti aikoinaan multaperunaa Lappeenrannan kouluihin ja sieltä käsin
alettiin kysellä kuorittua perunaa. Kuuden koulun ohella Anttilat
toimittavat perunaa säännöllisesti myös Kaakon Hevi-tukkuun ja muutamalle
laitos- ja ravintolakeittiölle.
·Oma kolmen hehtaarin viljelys riittää alkusyksyksi. Naapurin kanssa on
tehty viljelysopimus, mutta tällä hetkellä raaka-aine tulee Lapväärtistä
Länsi-Suomesta, Sirkku Anttila kertoo.
VUOSITUHANNEN vaihteessa aloittanut perunankuorimo sai Kaakkois-Suomen
TE-keskuksen kehittämis- ja investointitukea kone- ja laitehankintoihin
Elintarvikeyritystreeni II·-hankkeen kautta. Apua ja neuvoja löytyi
Anttiloiden mukaan helposti, mutta ikäviä uutisiakin kerrottiin.
·Se tuli yllätyksenä, ettei käytettyihin laitteisiin saanutkaan avustusta,
kuorimonsa koneet kertaalleen uusineet Anttilat muistelevat.
Ympäristöluvan hankkiminen perunankuorimolle tulee eteen lähivuosina ja
silloin tilalla joudutaan ratkaisemaan lopullisesti jätevesien käsittely.
Vaihtoehtoina on joko toiminnan siirtäminen uusiin väljempiin tiloihin tai
kuorimotoiminnan lopettaminen. ·Se mietityttää, saisiko TE-keskukselta
tukea, jos tuotantorakennukset jouduttaisiin kokonaan uusimaan, Sirkku
Anttila toteaa.
MAASEUDUN kehittämishankkeille ja pienten maaseutuyritysten hankkeille on
tänä vuonna varattu EU:n alueellisen maaseudun kehittämisohjelman eli
ALMA:n rahoitusta noin 3,5 miljoonan euron verran. Rahoituksen pääpaino on
maaseutuyritysten hankkeissa.
Yritystutkija Jukka Saarni Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta kehottaa
maaseutuyrittäjiä toimimaan ripeästi yritystensä investointi ja
kehittämisasioissa. Yrityshankkeet on näet toteutettava vuoden 2006
helmikuun loppuun mennessä.
·Hankkeiden on syytä olla hyvin suunniteltuja, jotta ne rahoituksen
hakemisen lisäksi ehditään myös toteuttaa ajallaan, Saarni huomauttaa.
Yrityshankkeiden lisäksi Kaakkois-Suomessa on maaseudun
kehittämisyhdistysten eli toimintaryhmien hankkeisiin käytettävissä tänä
vuonna noin 2,8 miljoonaa euroa.
ALMASTA vuonna 2004 rahoitettujen maaseutuyrityshankkeiden määrä
kaksinkertaistui edellisvuodesta. Rahoitusta sai Kaakkois-Suomessa 81
kohdetta yhteensä 1,3 miljoonan euron verran. Yritykset arvioivat
rahoituksella syntyvän 30 uutta työpaikkaa ja 40 työpaikan jatkon tulevan
turvatuksi.
Suosituimmat toimialat olivat maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden
jatkojalostus. Hevosiin liittyvä yritystoiminta näyttää olevan selvässä
nousussa, puun jatkojalostusta sen sijaan on selvästi edellisiä vuosia
vähemmän.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoittamia Alma-kehittämishankkeita oli viime
vuonna 18.
Niille myönnettiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Tätä kautta maaseudulle
arvioidaan syntyneen sata uutta työpaikkaa ja 350 työpaikan säilyneen.
Etelä-Karjalassa rahoitettuja hankkeita olivat muun muassa
Suomenniemen-Savitaipaleen retkeilyreitti ja Elintarvikeyritystreeni
II -hanke. Koko TE-keskuksen toiminta-alueen kattavana käynnistyivät
Bioenergia 2006- ja Maaseudun tiet kuntoon- kehittämishanke.
Kuvateksti
Sirkku Anttila tekee viitenä päivänä viikossa täyden työpäivän
perunankuorimossaan. Silmien poistaminen on kaikesta koneistamisesta
huolimatta edelleen käsityötä.
MIKA STRANDÉN