URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN kuntien viime vuoden tilinpäätökset ovat edelleen Suomen
häntäpäätä. Mikäli ennakkotiedot pitävät lopulta paikkansa, Etelä-Karjalan
kuntien vuosikate asukasta kohti jää 80 euroon. Koko maan keskiarvo on
lähes 200 euroa.
Suomen kuntaliitto julkisti tilinpäätösten ennakkotiedot keskiviikkona
alkaneessa isossa talous- ja rahoitusfoorumissa Helsingissä.
Viime vuoden ennakkotiedot eivät ole mikään yllätys, sillä jo vuoden 2003
tilinpäätösten perusteella Etelä-Karjalan kuntien keskimääräinen vuosikate
oli Suomen pienin, 62 euroa. Nyt se on hieman kohenemassa.
Sen sijaan Etelä-Karjalan kuntien lainakanta on edelleen pikkuisen
keskimääräistä alempi, vaikka kunnat ovat velkaantuneet lisää. Niillä oli
viime vuoden lopussa velkaa keskimäärin runsaat 1 100 euroa.
Etelä-Karjalan kuntien kannalta on lohduttavaa, että viime vuoden
tilinpäätöksissä maakunnan taakse jäivät nyt Keski-Suomi, Lappi, Kainuu ja
naapuri Kymenlaakso, jonka kuntien vuosikate on viime vuodelta vaatimaton
54 euroa.
Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien valitusvirsistä huolimatta
Uudenmaan kuntien keskimääräiset vuosikatteet nousevat noin 350 euroon
asukasta kohti.
TILINPÄÄTÖSTEN ennakkotiedot ovat tilastojohtaja Ari Tyrkön mukaan
aikaisempien vuosien perusteella hyvin luotettavat, eivätkä keväällä
valmistuvat tilinpäätökset juuri ole poikenneet niistä.
Koska tilinpäätöstiedot eivät ole ihan tarkkoja, kuntaliitto ei julkistanut
kuntakohtaisia tuloksia.
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen ja toimitusjohtaja
Risto Parjanne totesivat, että vuoden 2004 tilinpäätökset ovat
ennakkotietojen perusteella huonoimmat vuosiin.
Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä nousi viime vuonna peräti 142:een,
kun niitä edellisvuonna oli vain 63 ja sitä edellisenä vuotena 42.Useimmat
pikkukunnat ovat tosi vaikeuksissa taloutensa kanssa.
ETELÄ-KARJALAN kriisikuntia olivat vuoden 2003 tilinpäätösten perusteella
Suomenniemi, Uukuniemi ja Imatra. Viime vuoden ennakkotietojen perusteella
kriisikuntia oli edelleen kolme, mutta niiden nimiä ei kerrottu.
Parjanne totesi, että kuntatalous on ennustettuakin huonommassa jamassa.
Eikä parempaa ole näkyvissä, kun valtio lisää kuntien menoja.Uusina ovat
tulossa hoitotakuu ja vastuun sälyttäminen pitkäaikaistyöttömistä osittain
kunnille.
JOUTSENON ei pitäisi olla lopullisen tilinpäätöksen mukaan kriisikunta,
vaikka sen talous näytti pahalta vielä loppusyksystä.
Talousjohtaja Johanna Lundström kertoi, että kunta sai joulukuussa
odotettua enemmän verotulotilityksiä. Myös sairaanhoitopiiriltä on tullut
palautuksia lähes 500 000 euroa.
·Tilinpäätös on huomattavasti parempi kuin ennakkoon odotimme, Lundström
sanoi.
Kunnanjohtaja Kari Korkiakoski sanoi, että Joutsenossa pistettiin jarrut
päälle syyskuussa, mutta viime vuoden kate ei riitä ihan kattamaan
poistoja. Se jää noin miljoonaan euroon eli sataan euroon asukasta kohti.
Talousjohtaja Lundström piti hyvänä, että Joutsenon velkamäärä ei
kuitenkaan lisääntynyt viime vuonna. Velkaa oli vuoden lopussa 634 euroa
asukasta kohti eli vähemmän kuin kunnissa keskimäärin.
LAPPEENRANNAN tilinpäätös jää kaupunginkamreeri Vesa Matikaisen mukaan
karkeasti samalle tasolle kuin vuosi sitten, jolloin vuosikate oli heikko,
runsaat 44 euroa.
·Tilinpäätös on keskeneräinen, eikä tarkkoja numeroita voi vielä sanoa.
Matikainen totesi, että vuosikate näytti putoavan nollaan, mutta lopulta se
on kaunistunut pikkuisen.
JYVÄSKYLÄLLÄ on kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan samat
talousongelmat kuin muillakin suurilla kaupungeilla.
·Vuosikate ei vastaa suunniteltuja poistoja. Ollaan sitten Jyväskylässä
tai Lappeenrannassa, eroja ei ole.
Muutoin 84 000 asukkaan Jyväskylällä menee lujaa. Sen väkiluku kasvoi viime
vuonna 1 300 ihmisellä eli suhteessa eniten koko maassa. Kasvu oli sama
kuin Lappeenrannassa kymmenessä vuodessa. Myös naapuri Jyväskylän
maalaiskunta kasvaa kovasti.
Kuvateksti
Joutsenon sairaanhoitomenot eivät olleet niin isot kuin ennakoitiin.
Tilinpäätös on odotettua parempi.
SARI PULLINEN