ANNE NIEMI
LAPPEENRANTA.Vuoden alusta tuli voimaan laki vesienhoidon järjestämisestä.
Asetuksia vielä sorvataan, mutta itse laki perustuu vahvasti EU:n
vesipuitedirektiiviin. Sen mukaan vesistöjen tila on arvioitava
ekologisesta näkökulmasta.
Direktiivi mullistaa koko tähänastisen vesipolitiikan. EU:n
toimintaohjeessa todetaan selvästi, että kansalaisilla on oikeus
elinympäristössään puhtaaseen veteen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ympäristöviranomaisten – eri toten
Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskuksien – on
seurattava ja tutkittava vesistön tilaa.
Direktiivin mukaan tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa olevien
vesistöjen ja pohjavesien tila on palautettava ekologisesti hyvään tilaan
vuoteen 2015 mennessä.
·Osittain tavoite on mahdoton. Esimerkiksi Itämerellä rehevöityminen
jatkuu pohjasedimenteissä, vaikka itse päästöt lakkaisivatkin, sanoo
luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin tilaisuudessa keskiviikkona puhunut
Kuronen korosti, että direktiivin tavoitteisiin vaikutetaan
viranomaistoimin ympäristöluvilla. Mutta myös kansalaisjärjestöt voivat
tehdä paljon.
SAIMAAN YMPÄRISTÖSSÄ vesipuitedirektiivin velvoitteet heijastuvat vasta
aikaa myöten lupaehtoihin ja määräyksiin.
Etelä-Karjala kuuluu valtakunnallisessa luokituksessa Vuoksen
vesienhoitoalueeseen. Lappeenrannan ympäristössä vesistön hyvään
ekologiseen tilaan ei ylletä kaikilta osin. Saimaan ympäristössä
metsätalous on teollisuuden rinnalla huomattava järvien ja jokien likaaja.
Uudessa laissa vesistöjen ekologisen tilan tyypittelyssä otetaan huomioon
sen alkuperäinen luonne. Kuvaannollisesti sanottuna järvi on aina
valuma-alueensa eli ympäröivän maaperän lapsi.
Luonnonsuojelupäällikkö Kurosen mukaan koko maan mitassa metsätalous on jo
teollisuuttakin suurempi vesistöjen rehevöittäjä. Teollisuus on siistinyt
päästöjään, mutta savupiipputeollisuuden lisäksi yhtä lailla myös rantojen
kotitalouksien ja maatalouden valinnoilla on merkitystä.
·Kilon lannoitepussin vaikutus kesämökkiläisen rantasaunan ruusupuskan
juurella vastaa peltohehtaarin fosforipäästöä, Kuronen vertaa.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Raija Aura näkee
Lappeenrannan ympäristössä kaksi synkkää aluetta.
·Jos hyvää ekologista halutaan, vesi ei haisisi eikä kukkisi Kaukaan
edustalla.
Toinen ongelmapaikka on Rakkolanjoki. Se on jätevesipuhdistamon päästöojana
käytännössä viemäri, Venäjälle virtaava ojapahanen, Aura muistuttaa.
Kuvateksti
Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kurosen mukaan vesipuitedirektiivissä sanotaan
selvästi, että kansalaisia on kannustettava vaatimaan elinympäristössään
puhdasta vettä.
MARLEENA LIIKKANEN