URPO LAANINEN
ITÄ-SUOMI uhkaa tyhjetä ihmisistä. Muuttoliike on vienyt kymmenet tuhannet asukkaat mennessään, eikä muuttajia kohta ole. Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu kärsivät samoista ongelmista.
Johtavista asiantuntijoista, ”viisaista” koostuva tulevaisuusryhmä esitti oman Itä-Suomi-ohjelmansa perjantaina Mikkelissä. Etelä-Karjalan kolme edustajaa olivat tyytyväisiä tulevaisuusryhmän työn tuloksiin.
Tulevaisuusryhmä nosti toistakymmentä ylimaakunnallista makrotason hanketta, joilla Itä-Suomen viiden maakunnan kehitykseen saataisiin vauhtia.
Venäjän raja heijastui vahvasti tulevaisuustyöryhmän esityksiin, joista saattaa erityisesti herättää keskustelua venäjän kielen opetuksen lisääminen Itä-Suomessa.
Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimivaa Itä-Suomen koulua halutaan vahvistaa. Tulevaisuusryhmä esitti myös kokeilua, jolla venäjä voisi korvata pakollisen ruotsin.
Tulevaisuusryhmä ehdotti Itä-Suomen nostamista aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi, jolla maahanmuuttajien opiskelua, työllistymistä ja yrittäjyyttä edistettäisiin. Itä-Suomessa asuu noin 5 000 venäläistä, joista suurin osa on paluu- tai perhemuuttajia.
TULEVAISUUSRYHMÄN jäsen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Markku Lukka totesi, Itä-Suomen ”viisaiden” loppuraportissa ei keksitty mitään uutta ja mullistavaa. Työryhmä analysoi syvällisesti erilaisia mahdollisuuksia ja kehityslinjoja, joilla kannattaisi mennä eteenpäin.
·Emme pyrkineetkään hirveän korkealle konkretian tasolle.
Lukka piti loppuraportissa merkittävimpänä asiana Itä-Suomen suurten osaamiskeskittymien vahvistamista.
Loppuraportissa painotetaan mm. Itä-Suomen metsäklusterin kansainvälistä kilpailukykyä ja Venäjä-osaamisen lisäämistä.
ITÄ-SUOMESSA ei ole yhtä vahvaa keskusta eikä yhtä kehitysvyöhykettä, mutta sen sijaan viisi maakuntakeskusta: Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Kajaani ja LappeenrantaImatra, joka kulkee papereissa edelleen Saimaankaupunkina.
Eteläkarjalaiset tulevaisuusryhmän jäsenet, rehtori Lukka, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja entinen kansanedustaja Jussi Ranta totesivat, että kun vahvan keskuksen puuttuminen tunnustettiin, isompaa ristiriitaa ei työskentelyssä ollut.
Riitta Uosukainen piti tulevaisuusryhmän työlle negatiivisena alkuna, että hänen kovasti toivomaansa Saimaankaupunkia ei syntynyt. Sen sijaan Joensuun seudulla on tehty oikeita toimenpiteitä.
Uosukainen, Ranta ja Lukka pitivät tulevaisuusryhmän työssä puutteena, että Kymenlaakso ei lähtenyt siihen mukaan.
MATKAILUSSA Itä-Suomi voisi houkutella turisteja entistä enemmän erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Tulevaisuusryhmä piti haasteena kylmyyden ja hiljaisuuden kaupallistamista.
Ryhmä kannatti SaimaanPielisen alueen saamista Unescon maailmanperintökohteeksi.
Liikennehankkeissa ryhmä korosti ylimaakunnallista tarkastelua. Tärkeitä ovat Itä-Suomen aluekeskusten säännöllinen lentoliikenne, Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen sekä Viitos- ja Kuutostiet että Savon ja Karjalan radat, joille toivotaan nopeita junia.
Riitta Uosukainen piti tärkeänä esitystä, jolla Itä-Suomen maakuntien kulttuuritapahtumat koottaisiin peräkkäiseksi korkeatasoiseksi nauhatapahtumaksi. Etelä-Karjalasta löytyisi siihen monta kulttuuritapahtumaa.
ETELÄ-KARJALAN osallistuminen Itä-Suomen tulevaisuushankkeeseen perustuu maakuntajohtaja Timo Puttosen mukaan Saimaaseen, rajaan ja yliopistoverkkoon. Aluepoliittisissa ratkaisuissa Etelä-Karjala voi hyötyä, kun se rajoittuu korkeampien tukien Itä-Suomeen.
·En lähtisi ensi lukemalta tulevaisuusryhmän esityksiä lyttyyn lyömään. Raporttiin sisältyy hyviä esityksiä, jotka tukevat meidän yliopiston ja liikenneverkkojen merkitystä, Puttonen sanoi.
Itä-Suomen tulevaisuushanke
Suomen itäiset maakunnat, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu perustivat vuonna 2003 Itä-Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -hankkeen.
Itä-Suomen kehitystä pohti 15 ”viisaan” ryhmä, jota johti Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.
Viiden Itä-Suomen maakunnan alueen väkiluku on yhteensä 803 000. Se on vähentynyt 10 vuodessa 41 000:lla.
Itä-Suomen visioksi on määritelty vuonna 2015: ”Itä-Suomi on globaalisesti kilpailukykyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus.”
Kuvateksti
Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun vahvistaminen saa tukea tulevaisuusryhmältä. Koululla oli avoimet ovet Lappeenrannassa talvella.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA