MATTI SAARELA
Lappeenranta. Suomessa asiat tehdään sisulla ja sydämellä. Johan Ludvig
Runeberg kuvasi nämä suomalaisen miehen ja suomen kansan hyveet tavalla,
jota ei ole tarvinnut juuri korjailla tai täsmentää. Kun professori Matti
Klinge puhuu kansallisrunoilijastamme, hänen äänessään on arvostusta, joka
saa allekirjoittaneenkin vetämään luitaan kasaan jo haastattelun
alkuminuuteilla.
Runeberg loi Klingen mukaan suomalaisten sielunmaiseman. Tähän
huoneentauluun on kuvattu kesäinen järvimaisema, pala koskematonta luontoa,
joka on meille pyhitetty ja pyhä.
Runeberg on siis meille jokaiselle yhä hyvin elävä kirjailija. Kuka meistä
ei haaveilisi omasta paikastaan tässä Runebergin luomassa sielunmaisemassa,
kesämökistä järven rannalla. Meille suomalaisille Runeberg on
kansallisrunoilija. Suomen mieli ja ruotsin kieli tekivät ja tekevät
Runebergistä tärkeän myös Pohjanlahden länsipuolella.
·Monien ruotsalaisten kirjallisuudentutkijoiden mielestä Runeberg on
merkittävin ruotsiksi kirjoittanut runoilija kautta aikojen, Klinge sanoo.
Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat kertoo hävitystä sodasta. Klingen
mukaan tämä Runebergin eepos ei kuitenkaan ole mikään sotakirja, vaan kirja
suomalaisten hyveistä.
SISUN me tunnemme kaikki. Klingen mukaan suomalainen sisu ei ole kuitenkaan
synkkää puurtamista, vaan tämän periksi antamattomuuden takana on
ikiroutaakin vankempaa optimismia, uskoa siihen, että täysin
toivottomaltakin näyttävästä tilanteesta voi selviytyä.
Eikä perisuomalainen herravihakaan ole ihan sitä, miltä se päältäpäin
näyttää. Kun Runeberg kuva suomalaisia hyveitä, niihin kuuluvat myös
uskollisuus ja lojaalisuus.
·Monet taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että Suomi selvisi 90-luvun
lamasta lopulta juuri näiden suomalaisten hyveiden ansiosta, Klinge sanoo.
Runebergin kuvaamiin suomalaisiin hyveisiin kuuluu ehdottomasti myös
solidaarisuus, toisten huomioon ottaminen. Tämä yhteisöllisyyden julistus
on kiteytetty Saarijärven Paavon viimeiseen säkeeseen.
·Me haluamme yhä olla sellaisia kuin Runebergin luoma ihannekuva
suomalaisista edellyttää, Klinge uskoo.
KIELITAITOINEN Runeberg oli lujasti kiinni eurooppalaisessa kulttuurissa.
Klingen mukaan Runeberg luonnollisesti myös halusi olla oman aikansa tähti,
valloittaa töillään lukijoita Euroopan suurissa keskuksissa.
Lappeenrannan kaupunginorkesteri esittää tänään Arthur Goring Thomasin
Runebergin Nadeschda-runoelmaan säveltämästä oopperasta aarian My heart is
wear. ·Muiden suurten kirjailijoiden tapaan Runeberg oli erittäin
tuottelias. Nero hänessä tuotti koko ajan tekstejä, ja luonnollisesti hyvin
laajassa tuotannossa teosten taso vaihtelee, Klinge vastaa diplomaattisesti.
Runebergin romanttisen kauden töitä arvostettiin ulkomailla, mutta ei
Suomessa. Vuonna 1841 ilmestynyt Nadeschda runoelma käännettiin pian muun
muassa venäjäksi ja ranskaksi. Juuri Pariisista englantilainen säveltäjä
Thomas löysi oman ”Nadeshdansa” ja sävelsi siitä oopperan, josta myös tuli
aikanaan hyvin suosittu.
SUOMALAINEN yleisö ei ylettömästi innostunut romanttisista eepoksista.
Runeberg palasi kansallisromanttisten aiheiden pariin. Hän kirjoitti
Vänrikki Stoolin tarinat ja niillä oli ja on yhä mittava
aatteellispoliittinen vaikutus. Kun oman aikamme Sven Tuuva, Kimi Räikkönen
voittaa Formula-kisojen GP:n, juhlinta alkaa tutulla biisillä, jonka sanat
ovat suoraan Vänrikki Stoolin johdantorunosta: ”Vårt land….”
Lappeenrannan kaupunginorkesteri esittää Runebergin runoihin sävellettyjä
ja Runebergin itse säveltämiä kappaleita tänään 5. helmikuuta Runebergin
päivän konsertissa. Konsertti alkaa Lappeenranta-salissa kello 15.
Kuvateksti
Professori Matti Klinge piti torstaina Lappeenrannassa luennon Runebergistä
ja hänen tuotannostaan.
SEPPO RAUTIOVAARA