Categories
Artikkelit

Leikkaustulehduksiin kuolee Suomessa joka vuosi 85 ihmistä

Etelä-Karjalan keskussairaalassa leikatuista potilaista 4­-10 prosenttia saa vuosittain leikkaustulehduksen. Näin käy, vaikka tulehduksia torjutaan monin tavoin. Jos torjuntaa ei tehtäisi, olisi tulehduksia monin verroin enemmän.

MINNA MÄKINEN

LEIKKAUSTULEHDUKSIIN kuolee Suomessa joka vuosi 85 ihmistä. Niistä aiheutuu 20 miljoonan euron kustannukset.

Leikkausalueen tulehdus pidentää hoitoaikaa sairaalassa keskimäärin seitsemällä päivällä. Euroissa laskettuna se on joka kerta 2 355 euroa.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa tehdään noin 5 000 leikkausta vuodessa. 200-­500 tapauksessa leikkausalue tulehtuu. ­·Näin käy, vaikka torjuntatoimet on tehty. Kun leikkauksessa rikotaan iho tai limakalvo, ei aluetta saa koskaan täysin steriiliksi, sanoo kirurgian ylilääkäri Jaakko Permi.

Leikkaustulehdusten aiheuttamat kustannukset ovat Etelä-Karjalan keskussairaalassakin vuosittain pahimmillaan miljoonaluokkaa.

TULEHDUKSIA torjutaan monin tavoin, esimerkiksi tehostetulla käsihygienialla.

­·Tulehdusten torjuntatoimenpiteet ovat varsinaista palapeliä. Jos mitään ei tehtäisi, olisi leikkaustulehduksia jopa kymmenillä prosenteilla leikatuista, toteaa infektiolääkäri Pekka Suomalainen.

Viime aikoina potilaille on ryhdytty antamaan antibioottia ennen kaikkein riskialtteimpia leikkauksia. Näin voidaan vähentää tulehduksia jopa useita prosentteja.

Suomalaisen mukaan leikkaustulehduksia ei koskaan missään sairaalassa saada pudotettua nollaan.

POTILAASEEN itseensä liittyy monia tulehdusriskiä lisääviä tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi korkea ikä, lihavuus, alkoholismi, sokeritauti ja muut perussairaudet.

­·Nykyään leikataan aiempaa huonokuntoisempia potilaita, joiden vastustuskyky on heikko. Se on vaikeaa, Permi sanoo.

Myös leikkaukseen liittyy useita riskitekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi leikkauksen kesto ja vaativuus, leikkausalueen likaisuus ja lääkärin kokemattomuus.

­·Erityisen iso tulehdusriski on leikkauksissa, jossa korjataan vaikka puhjennutta suolta tai luunmurtumaa, jossa iho on mennyt rikki. Tekonivelleikkaus on myös riskialtis, Permi kertoo.

Jokaisen potilaan kohdalla harkitaankin tarkkaan, onko leikkauksesta hänelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

KIIRE lisää leikkaustulehdusten riskiä. Mitä enemmän potilaita tai vähemmän henkilökuntaa, sitä enemmän tulehduksia.

­·Tietyn määrän kiirettä henkilökunta pystyy kompensoimaan tulehdusten torjuntatoimenpiteillä. Mutta sekään ei riitä loputtomiin, Suomalainen toteaa.

Optimaalisilla torjuntatoimilla tulehduksista saadaan torjuttua 15-­30 prosenttia. Sairaalan henkilökunnalla on ratkaiseva rooli. Hyvän sairaalahygienian periaateita pitää noudattaa.

­·Kun henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, pyrkii jokainen omassa työssään torjumaan tulehduksia. Myös hygieniahoitajan työ on tärkeää, Suomalainen sanoo.

HYVÄN hygienian lähtökohta on käsien desinfiointi.

­·Kädet puhdistetaan alkoholipitoisella desinfektioaineella sekä ennen potilaan koskettamista että sen jälkeen. Potilaalla on oikeus vaatia sitä, Suomalainen toteaa.

Keskussairaalan henkilökuntaa koulutetaan koko ajan hygienia-asioissa. Tammikuu oli käsihygienian teemakuukausi. Henkilökunnan ruokalankin oven pielestä löytyvät aina pumppupullot. Kädet desinfioidaan mennen tullen.

­·Oma esimerkki on tärkeä, Permi sanoo.

Kuvateksti

Onnistuneilla tulehdusten torjuntatoimilla ehkäistään tulehduksista 15-­30 prosenttia. Sairaalan henkilökunta on tässä avainasemassa.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen