Maa- ja kotitalousnaiset käyvät rohkeampaan jäsenhankintaan

PÄIVI VENTORAUTJÄRVI. Helena Lensu-Saukkonen liittyi Pitkäjärven maa- ja kot

PÄIVI VENTO

RAUTJÄRVI. Helena Lensu-Saukkonen liittyi Pitkäjärven maa- ja

kotitalousnaisosastoon viisi, kuusi vuotta sitten, ja tuli saman tien

valituksi myös piirihallitukseen. Rautjärven kolmen osaston lakkaamista ja

uuden paikallisen maa- ja kotitalousnaisyhdistyksen perustamista hän

kannattaa lämpimästi. Toiminta ansaitsee hänen mielestä uutta potkua uusien

jäsenien kautta.

­·Yhdistyksenä voimme tehdä jäsenhankintaa koko kunnan alueella,

Lensu-Saukkonen iloitsee.

Rautjärvellä perinteisiä marttapiiriliiton alueita ovat kanta-Rautjärvi ja

Simpeleen taajama, maa- ja kotitalousnaiset ovat puolestaan toimineet

entisen Simpeleen haja-asutusalueilla.

­·Jäsenhankintamme on ollut siinä pielessä, että meillä ei ole oikein ollut

rohkeutta viedä asiaamme eteenpäin. Avoimesti vaan liikkeelle.

Lensu-Saukkonen sanoo, ettei maa- ja kotitalousnaisten toiminnan tarvitse

profiloitua uudestaan. Tuleva yhdistys voi tarjota niin yrittäjä-,

ravitsemus- kuin maatalousneuvontaakin.

Erityisesti Lensu-Saukkonen mainostaa maisemanhoidon neuvontaa. Siinä

opastetaan esimerkiksi hakemaan erityistukia ympäristönhoitoon.

­·Toinen asia on, osataanko kentällä käyttää kaikkia mahdollisuuksia.

UUTTA JÄSENISTÖÄ pitäisi Lensu-Saukkosen mielestä houkutella etenkin

taajamista, sillä toiminta tuntuu omalta kaikista maaseutuhenkisistä ihmisistä.

­·Tietysti meilläkin ikääntyminen on ongelma. Piirihallituksessa on

mietitty, voisiko toimintaa lokeroida ikäryhmittäin. Mutta esimerkiksi

ruokakursseilla ikäjakauma on pelkkä rikkaus. Toisaalta nuorille naisille

olisi helpompi kehittää omaa toimintaa. Esimerkiksi itselleni perinteiset

ompeluseurat eivät anna mitään. En saa siitä mitään, jos juodaan kahvit ja

lasketaan rahat.

­·Nuoremmat naiset eivät ehdi toimintaan päivällä. On pohdittu, pitäisikö

kehitellä iäkkäämmille ja lapsille yhteistä tekemistä.

Myös maa- ja kotitalousnaisten jäsenyys voi kaatua pelkoon järjestöjyräksi

joutumisesta.

­·Hei, eihän kaikkien tarvitse olla puheenjohtajia ja sihteerejä, tarvitaan

tavallisia jäseniä, jotka nauttivat sosiaalisesta kanssakäymisestä.

ONKO NIMI maa- ja kotitalousnaiset aikansa elänyt? Helena Lensu-Saukkonen

kertoo, että nimeä on pohdittu valtakunnallisellakin tasolla, eikä

ratkaisua ole löytynyt.

­·Kaikkea maan ja taivaan väliltä on soviteltu. Olisiko maaseudun naiset

parempi?

Kun maa- ja kotitalousnaiset rekisteröityvät yhdistykseksi, heille aukeaa

samalla hankerahoitustaivas.

­·Yhdistyksessä on varmasti nuorempia naisia, joita hankkeet kiinnostavat,

joten en pidä ihmeenä, vaikka sellaiseen ryhdyttäisiin. Tulee mieleen joku

ympäristönhoitoon liittyvä juttu.

ETELÄ-KARJALAN maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtaja

Sanna Lento-Kemppi uskoo Änkilän, Kangaskosken ja Pitkäjärven osastojen

tulevan yhdistyksen toiminnan onnistuvan hyvin, koska voimia on osattu

yhdistellä tähänkin asti.

Osastot ovat muun muassa usean vuoden ajan vastanneet Simpeleen antiikin ja

keräilyn kesäpäivien ruokahuollosta. Nämä kolme osastoa valittiinkin viime

vuoden lopulla Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten vuoden

paikallisyhdistykseksi

Kuvateksti

Helena Lensu-Saukkonen kannustaa maa- ja kotitalousnaisia rohkeampaan

jäsenhankintaan. Organisaatiolla olisi hänen mielestä annettavaa paljon

laajemmalle jäsenpohjalle, millä nyt toimitaan.

Helena Lensu-Saukkosen oma osasto voisi hänestä toimia aktiivisemmin.

Houkuttimet nuorten naisten mukaan saamiseksi olisivat arvokkaita.

PÄIVI VENTO

Kirjoittaja:
Päivi Vento