TIINA PASANEN
JOUTSENO. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti tiedottaa myös tänä keväänä maakunnan siitepölytilanteesta.
Siitepölykeräin asetettiin viime viikolla paikalleen Rauhan sairaalan katolle. Mittauskausi alkaa maaliskuun alussa.
·Tiedotamme heti, kun ilmassa havaitaan siitepölyjä. Viime vuonna lepän kukinta alkoi maaliskuun puolivälissä, kertoo instituutin vs. johtaja Kimmo Saarinen.
SIITEPÖLYKAUSI kestää puoli vuotta. Instituutti mittaa tänä aikana tärkeimpien allergiakasvien eli lepän, koivun, heinien ja pujon siitepölypitoisuuksia maakunnassa.
Leppä kukkii maalis-huhtikuussa. Sen jälkeen vuorossa on koivu toukokuussa, heinät kesä-heinäkuussa. Viimeisenä kukkii pujo elokuussa.
Suomessa merkittävin allergiakasvi on koivu. Koivun siitepölystä saa oireita arviolta joka kymmenes suomalainen.
Keräimen talteen ottamista näytteistä määritetään myös sellaisten tuulipölytteisten kasvien siitepölyjä, jotka aiheuttavat harvemmin oireita allergisille. Näitä ovat muun muassa pähkinäpensas, pajut, mänty, kataja ja nokkonen.
KOLMIPORTAINEN oire-ennuste laaditaan jokaisen vuorokauden hiukkaspitoisuuden perusteella. Matalan pitoisuuden aikana vain kaikkein herkimmät saavat oireita. Kohtalaisen aikana useimmat ja runsaan rajan ylittyessä lähes kaikki allergikot oireilevat.
HIUKKASPITOISUUDET ja ennuste yhdistetään siitepölytiedotteeksi, jonka tavoitteena on palvella Etelä-Karjalassa asuvia allergikkoja. Allergia- ja ympäristöinstituutti toimittaa havainnot myös Turun yliopiston aerobiologian yksikköön, joka seuraa siitepölytilannetta valtakunnallisesti.
Joutsenon lisäksi siitepölytietoja kerätään Helsingissä, Turussa, Kangasalassa, Vaasassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Utsjoella.
Kuvateksti
Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista asetti siitepölykeräimen viime viikolla Rauhan sairaalan katolle. Lepän siitepölyn kaukokulkeutumia odotetaan löytyvän jo maaliskuun alkupuolella.
JUHA JANTUNEN