Categories
Artikkelit

Mummot ylös punnertamatta tiedolla, taidolla ja tekniikalla

Video ja kalvosarja opastavat hoitotyön ammattilaisia tekemään potilaitten siirrot ja nostot oikein. Neljän naisen päättötyö oli iso urakka.

IRMELI OJALAINEN

POTILAAN NOSTO ja siirto on taitolaji. Sen taitaja säästää selkäänsä ja

polviaan. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat Anne Soikkeli,

Anni Ilves, Helena Peltonen ja Suvi Vainikka sen ainakin tietävät ja

haluavat jakaa tietoa muillekin.

Ensihoidon ja hoivatyön ammattilaisten kouluttamiseen valmistui jo

omakohtaistakin työelämän kokemusta hankkineiden naisten opinnäytetyönä 28

minuutin opetusvideo sekä 27 kalvoa käsittävä kalvosarja. Ne on saatu jo

valtakunnalliseen levitykseen.

­·Ensihoidon opettaja Arja Sara-aho sekä yliopettaja Päivi Vehmasvaara ovat

ohjanneet opinnäytetyötämme ja olleet aktiivisesti mukana projektissa.

Työelämän edustajana mukana oli Aija Moilanen. Vinkkejä aiheeksi saatiin

monelta suunnalta, Helena Peltonen kertoo.

Hänestä koko lopputyöurakan yksi hienoimmista asioista oli

moniammatillisuus. ­·Vesa-Ville Saarinen kuvataiteen yksiköstä Imatralta

oli aivan ihana. Hän jaksoi kärsivällisesti opastaa videon teon saloihin.

Käsikirjoitusvaihe työllisti hurjasti ja oma maailmansa oli kuvausten

järjestämisessä kuvakulmien hakemisineen. Editointivaihekin oli

ikimuistoinen. Kolmen tunnin nauhasta tehtiin 28 minuutin tiivistelmä.

Lopputyön tekijöistä Anne Soikkeli ja Suvi Vainikka opiskelevat

fysioterapiaa, Anni Ilves sairaanhoitoa ja Helena Peltonen ensihoitoa.

KAIKKEA EI tarvitse tehdä vaikeimman ja hankalimman jälkeen. Potilaiden

nostoon ja siirtoihin liittyvät työt ovat fyysisesti sekä psyykkisesti

raskaita, mutta tiedoilla, taidoilla ja tekniikalla kuormittavuutta voidaan

vähentää.

­·Kuormittavuudesta kertoo jotain jo se, että ensihoitajista 90 prosenttia

oirehtii ja heillä on tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Alaselän kivuista

kärsii 85 prosenttia ja 45 prosentilla nostot käyvät polviin, Helena

Peltonen selvittää.

Työterveyttä ja -turvallisuutta voidaan parantaa, kun huomiota kiinnitetään

työasentoihin ja ergonomisesti oikeiden siirtotekniikoiden harjoitteluun

sekä yksin että työparin kanssa. ­·Aika vähän näihin asioihin koulutuksessa

kiinnitetään huomiota. Oikeitten tapojen oppiminen vaatii sitä paitsi

harjoittelua, Helena Peltonen sanoo.

Apuvälineitä on kehitelty, mutta niitä ei ole aina saatavilla.

Apuvälineitten oikeanlaista käyttöäkin on hyvä harjoitella, jotta vältytään

vääriltä työasennoilta.

LOPPUTYÖNTEKIJÖIDEN urakka on loppusuoralla, vaikka todistukset

valmistumisesta on luvassa vasta vähän ennen joulua.

Vuoden kestänyt tosi iso urakka on kuitenkin onnellisesti takana päin.

­·Älyttömiä päiviä, tekijät muistavat. Nelikko puursi projektissaan monen

monta pitkää iltaa ja viikonloppua kaiken muun ohella. ­·Ei todella

arvattu, että tästä tuli näin iso urakka, Helena Peltonen tunnustaa. Isohan

se on kaiken kaikkiaankin. Työturvallisuuskeskuksella on nyt töitä videon

ja kalvosarjan markkinoinnissa. Työsuojelurahasto vastasi

kokonaisbudjetiltaan 30 000 euron hankkeen rahoituksesta.

Kuvateksti

Oikeita otteita tarvitaan. Ne opitaan harjoittelulla, Suvi Vainikka, Anne

Soikkeli ja Helena Peltonen näyttävät.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen