ANNE NIEMI
PUOLESSA Etelä-Karjalan kunnista ennenaikaisten kuolemien määrä on selvästi
maan keskiarvoa suurempi. Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien omistama Efeko
Oy tutki syitä ennenaikaisiin kuolemiin kuolinsyytilastojen perusteella
ajalta 1981 2002.
Koulutus- ja konsultointiyhtiö Efekon ja Kuopion yliopiston tekemän
tutkimuksen valossa kunnat jakautuvat vähintäänkin kahteen ryhmään:
häviäjiin ja pärjääjiin.
Myös kuntakohtaiset erot ovat selkeitä. Tuloksien vertailussa mittarina on
ollut Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämä menetettyjen elinvuosien
indeksi.
Etelä-Karjalan synkimmät luvut ovat Imatralla, Luumäellä ja Ylämaalla,
joissa kuolee ennenaikaisesti jopa 30 prosenttia enemmän asukkaita kuin
muualla maassa.
Useimmissa tapauksissa tapaturmat, alkoholisairaudet ja itsemurhat tappavat
työikäisiä ennen odotettavissa olevaa elinikää, joka on miehillä 78 ja
naisilla 82 vuotta.
LAPPEENRANNASSA sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen on tehnyt
seikkaperäisen yhteenvedon, jossa hän analysoi tutkimustietoja.
Ennenaikaiset kuolemat ovat koko yhteiskunnan ongelma. Vaikka sosiaali-
ja terveystoimi seisoisi käsillään koko ajan, ongelma pystytään
ratkaisemaan lääketieteen ja sosiaalitoimen keinoin vain rajallisesti,
Korhonen muistuttaa.
Lappeenranta on vertailussa maan keskitason yläpuolella. Kuitenkin 15
vuoden aikana mielenterveysongelmat ovat kuolinsyynä kasvaneet paljon
nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin.
IMATRALLA tutkimustietoja ei ole perattu vastaavanlaisella tarkkuudella
kuin Lappeenrannassa. Imatralla tilastolukujen takaa paljastuu
väkivaltaisia kuolemia, joissa alkoholin käyttö on ollut jollain tavalla
osallisena.
Ennenaikaisissa kuolemantapauksissa tapaturma on Imatralla
60-prosenttisesti yleisin kuolinsyy. Sen jälkeen tulevat itsemurhat ja
alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamat kuolemat, sanoo Efekon
tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.
Vohlosen mukaan paikkakunnan hyvinvointia voidaan perustellusti mitata myös
kuolinsyytilastojen perusteella. Jos kunta keikkuu ennenaikaisiin kuolemien
tilastoykkösenä, kenen päänvaiva on tehdä asialle jotain?
Ensimmäiseksi on sosiaali- ja terveystoimessa analysoitava tuloksia
tarkemmin kahden vuosikymmenen ajalta. Tutkimustiedoista Imatra voi
halutessaan saada kuolinsyytiedot esiin kortteleittain, kertoo Vohlonen.
Imatran sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen ei ole vielä tutustunut
Efekon tutkimustuloksiin, mutta itse ongelma on hänen mukaansa ollut jo
pitkään tiedossa.
Hän penää Vohlosen lailla perusteellista arvokeskustelua yhteiskunnan
pahoinvoinnin syistä.
Isommissa kaupungeissa on haluttu selvittää ongelma-alueet kaupunginosittain.
Vohlonen mainitsee, että Lappeenranta on ollut tutkimuksessa Imatraa
aktiivisemmin liikkeellä.
VÄESTÖPOHJAN pienuus ei Vohlosen mukaan vääristä otantaa pienimmissä
Etelä-Karjalan kunnissa. Vohlonen kumoaa väitteen, jonka mukaan sattuma
vaikuttaisi tuloksiin.
Sattuma ei pelaa silloin, kun aikasarja on riittävän pitkä. Me
tarkastelimme kolmea perättäistä viisivuotisjaksoa. Lisäksi tiedot ovat
suhteutettu väestömäärään, Vohlonen perustelee.
Tutkijaa raivostuttaa viileys, jolla jotkut viranhaltijat ovat suhtautuneet
tuloksiin. Hänen mukaansa on huono puolustus iloita siitä, että
”esimerkiksi nuorten naisten itsemurhakuolemia on vähän”.
Työikäisten kuolemat kertovat karua kieltään yhteiskunnan
pahoinvoinnista, Vohlonen tiivistää.
Tutkimus käsittää noin sata Suomen 444:sta kunnasta. Kuntien välisessä
vertailussa Länsirannikko pärjää selvästi Itä-Suomea paremmin.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää huonommin kuin Ruotsi, mutta
paremmin kuin Venäjä.
Kuvateksti
Tutkimusjohtaja Ilkka Vohlosen mukaan jokainen ennenaikainen kuolema on
vakavasti otettava.
ES-ARKISTO/ MIKA STRANDÉN