Hauta häämöttää monelle ennen aikojaan Etelä-Karjalassa

Puolessa Etelä-Karjalan kunnista ennenaikaisten kuolemien määrä on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Työikäisten kuolemat kertovat karua kieltään yhteiskunnan pahoinvoinnista.

ANNE NIEMI

PUOLESSA Etelä-Karjalan kunnista ennenaikaisten kuolemien määrä on selvästi

maan keskiarvoa suurempi. Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien omistama Efeko

Oy tutki syitä ennenaikaisiin kuolemiin kuolinsyytilastojen perusteella

ajalta 1981 – 2002.

Koulutus- ja konsultointiyhtiö Efekon ja Kuopion yliopiston tekemän

tutkimuksen valossa kunnat jakautuvat vähintäänkin kahteen ryhmään:

häviäjiin ja pärjääjiin.

Myös kuntakohtaiset erot ovat selkeitä. Tuloksien vertailussa mittarina on

ollut Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämä menetettyjen elinvuosien

indeksi.

Etelä-Karjalan synkimmät luvut ovat Imatralla, Luumäellä ja Ylämaalla,

joissa kuolee ennenaikaisesti jopa 30 prosenttia enemmän asukkaita kuin

muualla maassa.

Useimmissa tapauksissa tapaturmat, alkoholisairaudet ja itsemurhat tappavat

työikäisiä ennen odotettavissa olevaa elinikää, joka on miehillä 78 ja

naisilla 82 vuotta.

LAPPEENRANNASSA sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen on tehnyt

seikkaperäisen yhteenvedon, jossa hän analysoi tutkimustietoja.

– Ennenaikaiset kuolemat ovat koko yhteiskunnan ongelma. Vaikka sosiaali-

ja terveystoimi seisoisi käsillään koko ajan, ongelma pystytään

ratkaisemaan lääketieteen ja sosiaalitoimen keinoin vain rajallisesti,

Korhonen muistuttaa.

Lappeenranta on vertailussa maan keskitason yläpuolella. Kuitenkin 15

vuoden aikana mielenterveysongelmat ovat kuolinsyynä kasvaneet paljon

nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin.

IMATRALLA tutkimustietoja ei ole perattu vastaavanlaisella tarkkuudella

kuin Lappeenrannassa. Imatralla tilastolukujen takaa paljastuu

väkivaltaisia kuolemia, joissa alkoholin käyttö on ollut jollain tavalla

osallisena.

– Ennenaikaisissa kuolemantapauksissa tapaturma on Imatralla

60-prosenttisesti yleisin kuolinsyy. Sen jälkeen tulevat itsemurhat ja

alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamat kuolemat, sanoo Efekon

tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.

Vohlosen mukaan paikkakunnan hyvinvointia voidaan perustellusti mitata myös

kuolinsyytilastojen perusteella. Jos kunta keikkuu ennenaikaisiin kuolemien

tilastoykkösenä, kenen päänvaiva on tehdä asialle jotain?

– Ensimmäiseksi on sosiaali- ja terveystoimessa analysoitava tuloksia

tarkemmin kahden vuosikymmenen ajalta. Tutkimustiedoista Imatra voi

halutessaan saada kuolinsyytiedot esiin kortteleittain, kertoo Vohlonen.

Imatran sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen ei ole vielä tutustunut

Efekon tutkimustuloksiin, mutta itse ongelma on hänen mukaansa ollut jo

pitkään tiedossa.

Hän penää Vohlosen lailla perusteellista arvokeskustelua yhteiskunnan

pahoinvoinnin syistä.

Isommissa kaupungeissa on haluttu selvittää ongelma-alueet kaupunginosittain.

Vohlonen mainitsee, että Lappeenranta on ollut tutkimuksessa Imatraa

aktiivisemmin liikkeellä.

VÄESTÖPOHJAN pienuus ei Vohlosen mukaan vääristä otantaa pienimmissä

Etelä-Karjalan kunnissa. Vohlonen kumoaa väitteen, jonka mukaan sattuma

vaikuttaisi tuloksiin.

– Sattuma ei pelaa silloin, kun aikasarja on riittävän pitkä. Me

tarkastelimme kolmea perättäistä viisivuotisjaksoa. Lisäksi tiedot ovat

suhteutettu väestömäärään, Vohlonen perustelee.

Tutkijaa raivostuttaa viileys, jolla jotkut viranhaltijat ovat suhtautuneet

tuloksiin. Hänen mukaansa on huono puolustus iloita siitä, että

”esimerkiksi nuorten naisten itsemurhakuolemia on vähän”.

– Työikäisten kuolemat kertovat karua kieltään yhteiskunnan

pahoinvoinnista, Vohlonen tiivistää.

Tutkimus käsittää noin sata Suomen 444:sta kunnasta. Kuntien välisessä

vertailussa Länsirannikko pärjää selvästi Itä-Suomea paremmin.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää huonommin kuin Ruotsi, mutta

paremmin kuin Venäjä.

Kuvateksti

Tutkimusjohtaja Ilkka Vohlosen mukaan jokainen ennenaikainen kuolema on

vakavasti otettava.

ES-ARKISTO/ MIKA STRANDÉN

Kirjoittaja:
Anne Niemi