ANNE NIEMI
LAPPEENRANTA. Tiistaina voimaan astunut hoitotakuu on avoin kysymysmerkki
myös reumapotilaiden hoidossa. Lappeenrannan reumayhdistyksessä arvioidaan,
että Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin jo entuudestaan vaikea
lääkäritilanne aiheuttaa hoidon viivästymistä.
·Meillä on todellinen pelko, että pitkäaikaiset reumapotilaat saattavat
jäädä uudessa hoitotakuusysteemissä väliinputoajiksi, sanoo Lappeenrannan
reumayhdistyksen puheenjohtaja Seija Skinnari.
Hän epäilee, että nyt luotu pisteytysjärjestelmä tiukkoine kriteereineen
vaikeuttaa nivelten korjausleikkauksiin pääsyä.
·Jos uusia pisterajoja sovelletaan nykyisin jonoihin, voi olla että tällä
tavalla siivotaan osa potilaista syrjään, Skinnari painottaa.
Skinnari johtaa noin 600 jäsenen reumayhdistystä, jonka
vertaistukitoiminnan lisäksi edunvalvonnallisena tavoitteena on saada
terveyskeskuksiin reumahoitajia.
Skinnari on itsekin reumapotilas. Hän on saanut sairaalahoitoa vaivoihinsa,
ranne on leikkauksella jäykistetty ja etusormen nivel vaihdettu.
·Reuma on salakavala sairaus. Se saattaa vuosien uinumisen jälkeen tulla
uudestaan pahana tulehduksena, Skinnari kertoo.
LEIKKAUKSEEN JA HOITOON reumapotilas pääsee hoitotakuun
pisteytysjärjestelmän perusteella. Pisteasteikolla 0-100 määritellään
esimerkiksi kivun tai tuoreen niveltulehduksen aste.
Reumapotilaat kuvailevat tulehtuneen nivelen kipua tuskalliseksi.
Pahimmillaan se on helvetillistä arkuutta ja esimerkiksi käsien
voimattomuutta. Kuin nivelten välissä olisi viiltäviä lasinsiruja tai
teräviä jääpuikkoja.
Leikkaushoitoon pääsyn perusteena on 50 pistettä. Kovasta kivusta kertyy 30
pistettä, saman verran voimakkaasta niveltulehduksesta.
Reuman aiheuttajaa ei vieläkään tunneta. Ennen kuin reumaan sairastunut
pääsee osaavaan erikoissairaanhoitoon ja sitä kautta mahdollisesti
leikkaushoitoon, on ylitettävä perusterveydenhuollon karsintaraja.
·Tärkeintä olisi saada omassa terveyskeskuksessa sellaisen lääkärin
hoitoa, joka ymmärtää reumasairauksia, sanoo 35 vuotta reumaa sairastanut
Kerttu Mononen, 78, Lauritsalasta.
Tilanne oli Monosen mukaan Lappeenrannassa takavuosina huomattavasti
parempi, kun Armilan terveyskeskuksessa toimi reumapoliklinikka. Nyt hän
toivoo edes reumahoitajaa terveyskeskuksiin.
REUMAYHDISTYKSEN varapuheenjohtaja Paula Härkönen kertoo, että nopean ja
tehokkaan avun saaminen alkuvaiheessa on parasta lääkettä, jotta nivelet
eivät tulehduksen pitkittyessä tuhoutuisi.
·Vahva lääkitys sairauden alkuvaiheessa on tepsiväksi todettu. Hoito
omassa terveyskeskuksessa pitäisi monissa tapauksissa olla nykyistä osaavampaa.
·Jopa kortisonipistoksen saaminen akuuttiin tulehdukseen on osoittautunut
vaikeaksi. Epäilemme, että lääkärit eivät osaa enää pistää, sanoo Härkönen.
Kuvateksti
Reumayhdistyksen tavoitteena on saada terveyskeskuksiin reumahoitajia.
Seija Värtö (vas.) ja puheenjohtaja Seija Skinnari tuntevat sairauden
nivelissään, he ovat useita leikkauksia läpikäyneitä reumapotilaita.
ANNE NIEMI