ANTTI MUNNUKKA
HELSINKI.Kansalaisjärjestö Prokarelia uskoo vakaasti viime sodissa
Neuvostoliitolle menetetyn Karjalan palauttamiseen Suomelle. Vuosi vuodelta
otettaan terävöittänyt Prokarelia julkisti keskiviikkona uuden palautusta
koskevan teoksen, jonka nimi yksikertaisesti on Karjalan palautus.
Vuonna 2001 järjestö julkaisi sekä monisteena että netissä kirjasen, joka
kantoi nimeä Karjalan reformi.
Nyt julkistettu kirja on pohjautuu edelliseen, mutta sisältää enemmän
historiallista taustaa.
Teoksen tekstistä vastaava kauppatieteitten maisteri Veikko Saksi katsoo,
että oli vihdoin tullut aika kirjoittaa lyhyt yleisselvitys viime sotien
tapahtumista ja niiden jälkeen avoimiksi jääneistä asioista.
Kirjan ydinsanoma on, että sotien aiheuttamat kipupisteet jäivät kokonaan
käsittelemättä Neuvostoliiton kanssa ja että ne ovat edelleen
käsittelemättä myös Venäjän kanssa.
Karjalan palautuksesta olisi kirjan mukaan suuri hyöty sekä Venäjälle että
Suomelle. Hyöty olisi sekä poliittinen, taloudellinen että moraalis-eettinen.
KIRJAN julkistamista oli saapunut Helsingissä seuraamaan satapäinen joukko
Karjala-aktiiveja, joiden keski-ikä oli korkea ja kanta yksimielinen.
Suurimmat suosionosoitukset sai lappeenrantalaisille tuttu Rooman klubin
jäsen, professori Pentti Malaska. Kommenttipuheenvuorossaan Malaska totesi,
että samalla tavoin kuin Kalevala on kaikkien suomalaisten yhteinen eepos,
on Karjala kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Karjalan menettäminen oli
kaikkien suomalaisten yhteinen menetys.
Poliitikkojen suhtautumista Karjalan palauttamiseen Malaska kutsui
täydelliseksi uneksi, jopa afasiaksi, josta heidät olisi herätettävä..
·Karjalasta puhumista on jatkettava ja jaksettava. Anteeksi vaan herra
Derjabin, mutta meillä on oikeus kaipuuseemme, sanoi Malaska.
ENTÄ KUINKA Karjalan palautus sitten onnistuisi? Halutaanko sitä, kuinka
paljon se maksaisi; mikä olisi alueella nyt asuvien 366 000 venäläisen asema?
·Rikokseen ei saa vastata rikoksella. Alueen venäläiset saavat halutessaan
jäädä sinne asumaan ja voivat saada aikanaan myös Suomen kansalaisuuden,
totesi Veikko Saksi.
Kirjassa on laskelmille uhrattu parikymmentä sivua. Niiden mukaan julkisen
vallan investoinnit 10 vuoden aikana olisivat noin kahdeksan miljardia
euroa, yksityiset investoinnit noin 20 miljardia euroa.
Karjalan jälleenrakentaminen ei Saksin mukaan missään tapauksessa olisi
Suomelle taloudellinen ongelma. Venäjän periferiaksi jääneen luovutetun
Karjalan jälleenrakentaminen toisi vaurautta rajan molemmin puolin.
Edes Suomenlahden rannalle jo rakennetut tai tulevat öljyterminaalit eivät
olisi ongelma:
Toimiihan Suomessa nytkin ulkomaalaisia yrityksiä.
Asiantuntijapuheenvuoron taloudesta käytti myös pääjohtaja Yrjö Pessi.
·Talous ei olisi ongelma, muistakaa miten Lappi jälleenrakennettiin, miten
Baltian maiden talous on elpynyt viime vuosina, sanoi Pessi.
MITÄ TULEE yleiseen mielipiteeseen, Prokarelia on vakuuttunut
palautusmyönteisyyden kasvusta. Gallupin mukaan viime vuonna jo 38
prosenttia suomalaisista kannatti palautusta.
Usein saadut ristiriitaiset tutkimustulokset syntyvät Saksin mukaan siksi,
että ihmiset saattavat ymmärtää kysymykset väärin:
·On todennäköistä, etteivät vastaukset kuvaa sitä, halutaanko Karjalan
takaisin, vaan sitä, pidetäänkö palautusta mahdollisena.
Saksi arvelee, että palautuksen kannatus nousee jo tänä vuonna yli 50
prosentin.
·Prokarelia ei ole mikään äärimmäisyysliike. Se ei vaadi Venäjältä mitään,
se vain haluaa, että käytäisiin ennakkoluulotonta keskustelua suomalaisten
alitajunnassa olevasta Karjala-kysymyksestä, josta on vaiettu aivan liian
kauan, vakuutti Prokarelian puhemies, professori Heikki A. Reenpää.
Tilaisuuden avasi Prokarelian II puhemies Antero Siljola, joka on asettunut
ehdokkaaksi Karjalan liiton johtoon.
Kuvateksti
Kauppatieteiden maisteri Veikko Saksi (vas. ), vuorineuvos Yrjö Pessi
ja professori Heikki A. Reenpää osallistuivat Karjalan palautus -kirjan
julkistamistilaisuuteen keskiviikkona Helsingissä.
LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER