Suur-Saimaan kansallispuisto kutistui luonto-ja virkistysalueeksi

Suur-Saimaan luonto- ja virkistysselvitys lähtee lausuntokierrokselle. Veneily lisääntyy, ja siksi on tarpeen sovittaa yhteen suojelu- ja virkistystarpeet. Marjo Wallenius toivoo Suur-Saimaan alueiden käytöstä julkista keskustelua.

URPO LAANINEN

SUUR-SAIMAALLE ei tullut eikä ilmeisesti tule kansallispuistoa. Sen

vaihtoehdoksi Etelä-Karjalan liitto on saanut valmiiksi luonnoksen

Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueesta.

Maakuntahallitus oli luonnokseen tyytyväinen ja laittoi sen viralliselle

lausuntokierrokselle kuntiin, matkailuyrityksiin ja eri viranomaisille.

Etelä-Karjalan liiton kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius toivoo luonto- ja

virkistysalueselvityksestä julkista keskustelua kevään aikana. Siksi

lausuntokierros on laaja.

Wallenius sanoo, että lopullinen raportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

– Raportti on lähes valmis. Olemme selvittäneet kaikki mahdolliset asiat,

aina kalastusluvista ja palveluista lähtien. Tietysti yritämme ottaa

huomioon kommentit ja korjausehdotukset.

MARJO WALLENIUS toteaa, että Suur-Saimaalla ei ole kyse vain

luonnonsuojelusta, vaikka selvitys on vastaus kansallispuistoajatukselle.

– Luonto- ja virkistysalueella pyritään kuitenkin säilyttämään tärkeät

luontoalueet ja nostamaan ihmisten tietoisuutta Suur-Saimaan

luonnonarvoista ja erikoislaadusta.

Samalla on tarkoitus sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön,

luontomatkailun, kalastuksen ja muiden elinkeinojen tarpeet.

– Vesillä liikkuminen lisääntyy varmasti Suur-Saimaalla. Olisi huono

vaihtoehto, jos tällaista suunnitelmaa ei tehtäisi eikä järjestettäisi

opastusta alueella.

Luonto- ja virkistysalueselvitys kattaa Etelä-Karjalan lisäksi Saimaata

Puumalansalmeen ja Pistohiekalle saakka. Selvitystyössä ovat mukana myös

eteläsavolaiset.

SUUR-SAIMAAN luonto- ja virkistyssuunnittelun tavoitteena on saada eri

viranomaiset, organisaatiot ja yritykset sitoutumaan ja ajamaan eteenpäin

suojelu- ja virkistyskäyttöä.

Lähivuosien tärkeitä toimenpiteitä ovat opastuskeskuksen perustaminen

Taipalsaarelle ja Sarviniemen maisematornin rakentaminen.

Lisäksi on tarkoitus lisätä opastusta, viitoitusta ja opastustauluja,

hyödyntää internetiä ja markkinoida aluetta. Ihmisille on tarkoitus jakaa

tietoa Suur-Saimaan luontoarvoista ja luontoa säästävästä liikkumisesta.

Jatkossa tehdään melonta- ja vesireittejä, rakennetaan laitureita ja

parannetaan veneväyliä. Suunnittelijoiden haaveena ovat myös risteilyt

Lappeenrannasta, Imatralta ja Joutsenosta Kyläniemeen ja Rastiniemeen.

KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Wallenius kertoo, että Suur-Saimaan luonto- ja

virkistysalueselvitystä on tarkoitus hyödyntää myös Etelä-Karjalan liitossa

parhaillaan laadittavissa maakuntakaavassa ja matkailustrategiassa.

– Siten selvitys vaikuttaa jatkossa tulevaan kaavoitukseen ja alueiden

käyttöön.

Tausta

Etelä-Karjalan 3. seutukaavassa esitettiin vuonna 1988 kansallispuiston

omaisen alueen perustamista Suur-Saimaalle.

Kansallispuistohanke ei ole saanut tulta luonnonsuojelijoiden esityksistä

huolimatta, koska alueella ei ole riittävästi valtion maita.

Etelä-Karjalan liitto perusti vuoden 2003 alussa Suur-Saimaa – työryhmän,

jonka tehtäväksi tuli selvittää ympäristöministeriön kanssa suojelu- ja

virkistysaluekäyttöalueen perustaminen.

Suunnittelualueella on noin 800 pysyvää asuinrakennusta ja 2 770 loma-asuntoa.

Kuvatekstit

Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue ulottuu Puumalaan saakka.

Kansallispuiston sijasta Suur-Saimaalla yritetään sovittaa yhteen

luonnonsuojelun, virkistyksen ja elinkeinojen tarpeet. Kuva tammikuisesta

Sarviniemestä.

ES-ARKISTO/LEENA SALLINEN

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen