VESA SALMINEN
LAPPEENRANTA. Lauri Nisosella on takanaan hänen elämänsä raskaimmat rappuset.
·Ehkä pahin tuska tulee siitä, miten sitä on voinut olla niin sinisilmäinen ja tyhmä, Nisonen huokaa.
30 vuoden ura Lappeen raviradan toimitusjohtajana pyyhkiytyi kerralla pois, kun tehtävästään vapautettu mies kiipesi viikko sitten palauttamaan työpaikkansa avaimet raviradan toimistoon.
·Koko loppuelämän ajaksi minut leimattiin melkein rikolliseksi. Päätös työlle oli tämän näköinen. Miten sitä pystyy itse edes järkevästi ajattelemaan?
Nisonen on epävirallisesti kuullut ratayhtiön hallituksen esittävän, että hän ottaisi vastuun ja maksaisi itse ”kunnian miehenä” puuttuvat noin 100 000 euroa. Sen jälkeen hän voisi kenties jatkaa Lappeenrannan vuoden 2009 kuninkuusravien projektitehtävissä.
·Tuntuihan se aika karsealta ehdotukselta. Se oli shokki.
NISOSEN PIINA alkoi vuoden 2003 alkupuolella, kun radan yksityisen pelipisteen tilitykset alkoivat kangerrella. Vaje selvisi lopulta tämän vuoden alussa Lappeenrannan keskusravirata Oy:n hallitukselle.
Hallitus on vapauttanut Nisosen toistaiseksi toimitusjohtajan tehtävistä. Lopullisen päätöksen hänen kohtalostaan tekee yhtiön hallintoneuvosto.
·Missään hallituksen kokouksessa vajetta ei suoranaisesti käsitelty, koska yritin periä rahoja takaisin, Nisonen kertoo.
·Menin tapahtuman vuoksi sellaiseen lukkoon, että yritin vain hoitaa asiaa. En osannut tehdä oikeita ratkaisuja.
Nisosen mukaan tilityksissä tapahtui pahin notkahdus vuoden 2003 kevättalvella. Samaan aikaan sydänsairaalle miehelle tehtiin viisi pallolaajennusta.
·En ollut varmaan oikeasti edes työkunnossa.
Ensimmäistä kertaa 30 vuoden aikana Nisonen ei ollut raviradan hallituksen kokouksessa 11. maaliskuuta, kun hänen asemaansa käsiteltiin.
·En pystynyt pitämään illalla kotona edes puhelimen ääntä päällä, kun pelkäsin soittoa.
Seuraavana päivänä hallituksen puheenjohtaja Kalevi Pietilä pyysi Nisosta palauttamaan avaimensa ja puhelimensa.
Pari päivää aikaisemmin Nisonen oli itse ollut Pietilän ja hallintoneuvoston puheenjohtajan Ossi Kemppaisen kanssa jättämässä tutkintapyyntöä asiasta poliisille.
KASVANEET PAINEET olivat vieneet Nisosen yöunet ja kun kierre syveni, lamaannus iski.
·Illalla kun meni nukkumaan, jotenkin sai unta, mutta heti puolenyön jälkeen heräsi ja alkoi miettiä asiaa.
Väsyneen miehen verenpaine kohosi kattoon lääkkeistä huolimatta ja sokeritasapainokin alkoi heitellä.
Nisosen suunnitelmissa oli jo aiemmin, että hän irrottautuu stressaavasta työstä lähivuosien aikana. 58-vuotiaana mielessä oli kuitenkin ennemminkin eläke kuin äkkilähtö.
·Työpaineita on ollut aina, varsinkin 1990-luvun laman aikoina. Vuosia meni jo silloin, että oli ajoittaista unettomuutta.
Uupuneen Nisosen sairausloma alkoi samana päivänä, kun tilityssotkua käsiteltiin ensimmäisen kerran ratayhtiön hallituksessa.
NISONEN EI ELÄTTELE toiveita, että hän voisi palata takaisin töihin.
·En varmaan pysty palaamaan fyysisesti tai henkisestikään, mutta myöskään luottamuskysymyksen vuoksi se on varmaan mahdotonta, vaikka todettaisiin, etten ole tehnyt mitään väärää.
Sopan keskipisteessä olevan Nisosen on vaikea ajatella tulevaisuutta. Eniten häntä huolestuttaa se, miten läheiset kestävät tilanteen. Mieltä järkyttää myös mahdollisuus, voidaanko perheen koti ulosmitata vajeen kattamiseksi.
Kuvateksti
Yöunet ovat menneet, mutta hevoset eivät sentään ole Lauri Nisosta hylänneet. Heinä kelpaa hyllytetyn toimitusjohtajankin kädestä.
SEPPO RAUTIOVAARA