URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN ammattikorkeakoulun vaikuttavuusselvityksen tulokset olivat pieni yllätys jopa rehtori Anneli Pirttilälle.
Uutta olivat opiskelijavirrat, joita ei aikaisemmin ole selvitetty systemaattisesti joka vuosi.
Ammattikorkeakoulussa aloitti Lappeenrannassa ja Imatralla viime vuonna 582 nuorta, joista 200 eli 40 prosenttia tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta ja 60 prosenttia omasta maakunnasta. Saman verran opiskelijoista sijoittuu valmistuttuaan opiskelumaakuntaan.
Ammattikorkeakoulun Lappeenrannan yksikön opiskelijoista oli lappeenrantalaisia 52 prosenttia. Sen sijaan Imatran yksiköissä oli imatralaisia vain neljäsosa eli 26 prosenttia. Tosin Imatrallakin enemmistö eli 60 prosenttia on eteläkarjalaisia.
Tämä on meille itsellemmekin uutta tietoa, Pirttilä totesi.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yksiköt vetävät opiskelijoita myös lähimaakunnista, Etelä-Savosta, Kymenlaaksosta ja jonkin verran Pohjois-Karjalasta.
Meillä on vähän samanlainen profiili kuin teknillisellä yliopistolla, jonne tulee opiskelemaan paljon itäsuomalaisia. Toisaalta yliopisto saa runsaasti opiskelijoita pääkaupunkiseudulta, mutta meillä heitä on vähemmän.
REHTORI Anneli Pirttilän mielestä Etelä-Karjalassa ei vielä nähdä riittävästi ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta.
Sitä tivaa opetusministeriö, ja sitä kyselevät paikalliset päättäjät. Olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun merkitystä ei nähdä vielä riittävästi, vaikka ei sitä pidä suurennellakaan.
Jos asian joutuisi yhteen lauseeseen pukemaan, niin ammattikorkeakoulun tehtävä on toimia maakunnassa ikään kuin siivilänä, joka pysäyttää tyypillisen nuoren poismuuttajan.
Jos koulutuspaikat eivät olisi Etelä-Karjalassa, toisen asteen suorittaneet nuoret, käytännössä lukion käyneet eivät jäisi Pirttilän mukaan miettimään, mitä he täällä enää tekevät.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN yksikkö on selvityksen mukaan erityisen houkutteleva. Sen koulutus Lappeenrannassa on ollut vuosittain koko valtakunnan neljänneksi tai viidenneksi vetovoimaisinta.
Yksikön sisällä sosiaaliala on ollut vuodesta toiseen vetovoimaisin Pirkanmaan jälkeen.
Koulutusyksiköllä on valtavan hyvä maine, ja nuoret haluavat sinne opiskelemaan. Sinne on myös kova tunku siirto-opiskelijoista, rehtori Pirttilä kertoo.
Joskus yksiköiden maine tulee pienistä asioista, ja viidakkorumpu on aika voimakas.
Kyllä siellä on ihan oikeasti laadukasta opetusta. Se näkyy opiskelupalautteestakin.
LAPPEENRANNAN tekniikan vetovoima on myös hyvä. Sen sijaan liiketalouden yksikön suosio on huolestuttavasti hiipunut viime vuosina, minkä syyksi arvioidaan rakennuksen huonoa kuntoa ja johdon runsasta vaihtuvuutta.
Lappeenrannan ja Imatran yksiköilläkin on eroja.
Tekniikan ja liiketalouden Lappeenrannan yksiköt ovat Imatran vastaavia vetovoimaisemia. Sen sijaan Imatran matkailu- ja ravitsemuspalvelujen sekä kulttuurin yksiköt ovat menestyneet Lappeenrantaa paremmin.
TALOUDELLISESTI ammattikorkeakoulu vaikuttaa melkoisesti sekä Lappeenrannassa että Imatralla.
Lappeenrannassa sen toiminnan volyymi arvioitiin vuonna 2004 noin 15 miljoonaksi euroksi ja Imatralla 8,3 miljoonaksi. Lukuihin on laskettu henkilöstön palkat ja verot, investoinnit ja opiskelijoiden saamat opintotuet.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulussa oli viime vuonna noin 2 700 opiskelijaa ja henkilöstöä 267, joista päätoimisia opettajia oli 147.
Opiskelijoista, henkilöstöstä ja toiminnan volyymistä noin 2/3 on Lappeenrannassa ja 1/3 Imatralla.
Ammattikorkeakoulun toimintatuotot- ja kulut olivat viime vuonna 15,4 miljoonaa euroa, josta Lappeenrannan osuus oli 10,5 miljoonaa.