PÄIVI VENTO
PARIKKALA. Hoitotoimenpiteet viimeisen kahden vuoden aikana ovat purreet
tosi hyvin Parikkalan Siikalahdella. Rantaluhtia raivattiin 60 hehtaaria.
Työ tuotti tulosta, sillä kosteikon muutonaikainen arvo nousi kansallisesti
merkittävästä kansainvälisesti merkittävään. Käytännössä kysymys on on
lajimäärien sekä lajien parimäärien kasvusta.
Siikalahti kuului kuuden lintuveden joukkoon, joiden kohdalla selvitettiin
hoitotoimenpiteistä saatuja hyötyjä kahden vuoden ajalta.
Siikalahdella hoitotoimenpiteet ovat onnistuneet hyvin, kertoo hankkeen
koordinaattori Tiina Niikkonen Metsähallituksesta.
Rantaluhdat ovat entisiä laidunmaita, jotka ovat laiduntamisen päättymisen
jälkeen kasvaneet umpeen. Ne olisivat kahlaajille sopivan matalia, mutta
mahdottomia muuten, ellei niitä raivata.
Tämä työ oli sikäli kiitollinen, että kun syksyllä raivasimme, niin jo
keväällä kahlaajat ottivat rannat omakseen. Siikalahti kun on muuton
valtaväylällä, niin paikan katsastajia käy paljon, jotka jäävät, tai
jatkavat matkaa ellei elinympäristö ole sopiva.
Siikalahdella pesii keskimäärin 7080 lajia, ja vuosittain alueella
pysähtyy noin 200 lajia. Suurinta iloa tuottaa indikaattorilajin,
naurulokin, parien määrän lisääntyminen.
LINTUVESIEN arvioinnissa tarkasteltiin, nyt ensimmäistä kertaa, millaisia
vaikutuksia hoitohankkeilla on ollut alueelle sosio-ekonomisesta
näkökulmasta. Arvioijat toteavat, että hoitotyö on yhteiskunnallista
toimintaa, joka edellyttää paikallisen väestön sosiaalisten ja
taloudellisten tekijöiden huomioimista.
Siikalahdella Tiina Niikkonen pitää erittäin hyvänä, että hoito- ja
käyttösuunnitelmia laatiessa kaikki sidostahot istuvat saman pöydän ääreen.
Keskustelu estää väärinkäsityksiä.
Luonnonsuojelualueilla pakkotoimet ovat tuttua historiaa, josta on jäänyt
arpensa. Minusta asennemuutosta on selvästi tapahtunut, siitä kertoo myös
uusi hanke Siikalahdella.
Kyse on Interreg-rahoitteisesta vuoden 2007 elokuuhun kestävästä
suunnitelmasta.
Siinä otetaan esille etenkin luontomatkailu, ja sehän on juuri se keino,
jolla merkittävästä lintukohteesta syntyy taloudellista hyötyä myös
kunnalle eli paikallisille ihmisille.
Arviointiryhmä pitää ihanteellisena, jos hoitotoimenpiteet tuovat kuntaan
määräaikaisia työtilaisuuksia. Siikalahdella niiden työllistävä vaikutus on
ollut aika pientä.
Merkittävimpiä ovat olleet maanviljelijöiden tekemät vuokrasopimukset ja
heidän saamansa erityistuet, Niikkonen sanoo. Töitä Siikalahdella ovat
saaneet naudat sekä lampaat, ne tosin henkensä uhalla.
Lintuvesien seuranta
Lintuvesien hoidon ja kunnostuksen loppuraportissa arvioidut kohteet:
Liminganlahti, Yyterinniemen Natura-alueet, Viikki-Vanhankaupunginlahti,
Lapin linnustoalueet, Lounais-Suomen arvokkaat kosteikot ja Siikalahti.
Arviointityöryhmässä: Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin
kaupungin ympäristökeskus ja rakennusvirasto, Porin kaupungin
ympäristötoimisto, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ympäristökeskukset ja
BirdLife Suomi.
Kaikki kuusi kuuluvat EU-Life -hankkeisiin, ja ne kattavat 21 Natura 2000
-verkoston alueita.
Kuvateksti
Avovesi ei kestä avovetenä eikä rantaluhdat aisoissa ilman raivaamista.
Siikalahdella hoitohankkeen on seurattava toistaan, jotta kosteikon arvo
säilyy.
PÄIVI VENTO