Kaupunkiin saapunut huumelasti näkyy apteekissa. Lappeenrannan yliopiston apteekissa huumeruiskujen
menekki kasvaa selvästi, kun ainetta on runsaasti tarjolla. Päihdeongelmasta kertoo karua kieltä myös se, että nuorimmat A-klinikan asiakkaat ovat vasta 13-vuotiaita.
KAISA JUNTUNEN
APTEEKIN JA A-klinikan henkilökunta näkee joka päivä kuinka päihdeongelmat
pahenevat Lappeenrannassa. Yliopiston apteekista ostetaan joka kuukausi 180
huumeruiskua. A-klinikan asiakkaissa on vasta 1314-vuotiaita sekakäyttäjiä.
Apteekin kassalla nähdään milloin kaupunkiin on saapunut uusi huume-erä,
kun ruiskunostajat hakevat puhtaita neuloja satsejaan varten. Apteekin
henkilöstö tunnistaa jo ovelta vakioasiakkaan, joka suunnistaa suoraan
kassalle ostaakseen uuden ruiskun.
Koska suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat lisääntyneet
asiakaskunnassa, koko apteekin henkilöstö on rokotettu hepatiitin varalta.
Meillä on sattunut henkilökunnalle muutama neulanpisto, mutta niistä ei
ole onneksi seurannut mitään, kertoo proviisori Anne Hietala.
Apteekin henkilöstö on saanut poliisilta koulutusta kuinka menetellä
aggressiivisen narkomaanin kanssa.
LÄHES KAIKKI Suomen apteekit myyvät huumeruiskuja. Kuitenkin noin 25
prosenttia apteekeista on tehnyt päätöksen, ettei myy niitä.
Etelä-Karjalassa kaikki apteekit myyvät ruiskuja.
Jotkut alueemme apteekit ovat päättäneet, etteivät myy ruiskuja
alaikäisille. Me emme ole tehneet sellaista päätöstä, sillä se ei
vähentäisi huumeidenkäyttöä, Anne Hietala sanoo.
Apteekit ovat vaihtaneet kokeiluluonteisesti käytettyjä ruiskuja puhtaisiin
Iso-Britanniassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Kokeiluun liittyi
apteekkien jakama terveysneuvonta. Suomessa apteekit eivät ole halukkaita
ottamaan suonensisäisten huumeiden käyttäjiä nykyistä enemmän kontolleen.
Vaarana on apteekkien muuttuminen rauhattomiksi ja henkilöstön
turvallisuuden vaarantuminen, toteaa Anne Hietala.
Huumeidenkäyttäjien parissa tehty tutkimus osoittaa, että he hommaavat
mielellään ruiskunsa apteekeista, koska niillä on pitkät aukioloajat ja ne
sijaitsevat keskeisillä paikoilla.
Lappeenrannassa kokeiltiin terveysneuvontapistettä, josta
huumeidenkäyttäjät olisivat saaneet puhtaita ruiskuja. Neuvontapisteessä ei
käynyt vuoden aikana ainuttakaan asiakasta. Imatran neuvontapiste toimii
päihdeklinikan yhteydessä ja siellä käy jonkin verran myös ruiskuhuumeiden
käyttäjiä.
Apteekit ottavat vastaan käytettyjä huumeruiskuja, mutta niitä tulee sinne
hyvin vähän. Huumeidenkäyttäjien parissa tehty tutkimus paljasti
käytettyjen ruiskujen kohtalon. Käyttäjät vetävät suurimman osan ruiskuista
wc-pöntöstä alas. Ruiskuja joutuu paljon myös roskiksiin ja sinne tänne
pitkin pientareita ja puistoja.
A-KLINIKAN asiakkaista noin 15 prosenttia käyttää joko huumeita tai
sekaisin alkoholia, lääkkeitä ja huumeita. Asiakkaiden yleisimmin käyttämä
huume on kannabis. Sen lisäksi tyypillisiä lappeenrantalaisten käyttämiä
huumeita ovat amfetamiini ja opiaatit.
Naisten ja nuorten osuus asiakkaista on kasvamassa, toteaa sairaanhoitaja
Piia Pajunen Lappeenrannan A-klinikalta.
Nuorimmat A-klinikan asiakkaat ovat vasta 1314-vuotiaita nuoria, jotka
tulevat klinikalle kouluterveydenhoitajan lähettäminä. Kovien huumeiden
kuten amfetamiinin käyttäjissä on yhä enemmän alaikäisiä.
Nuoria tulee meille alkoholin käytön vuoksi, mutta vähintään lääkkeet
kuuluvat aina myös kuvaan, Pajunen sanoo.
Alkoholiveron aleneminen näkyy A-klinikalla.
Nuoret juovat huimia määriä, Pajunen toteaa.
Huumeidenkäyttäjät eivät ole läheskään aina rähjäisiä laitapuolen
kulkijoita. Niin apteekkiin kuin A-klinikalle saapuu asiakkaita, joita ei
päältä päin arvaisi huumeriippuvaisiksi.
Huumeidenkäyttäjiä on eri yhteiskuntaluokissa. Eivät he kaikki ole
syrjäytyneitä ja työttömiä, Piia Pajunen sanoo.
Eri ammattiryhmien edustajat keskustelivat huumeidenkäyttöön liittyvästä
terveysneuvonnasta Lappeenrannassa järjestetyssä seminaarissa keskiviikkona.
Kuvateksti
Huumeongelma näkyy apteekissa. Siellä nähdään milloin kaupunkiin on
saapunut uusi huumelasti.
KAROLIINA PAATOS