PETTERI VÄRTÖ
Luokanopettaja Virve Huovinen kertaa kuulumisiaan. Rajapatsaan koulun Teppanalan toimipisteessä syksyllä tapahtuvat muutokset aiheuttavat juuri nyt epävarmuutta ja huolestuttavat kevätjuhla- ja luokkaretkijärjestelyjen alla. Kaukopään ja Virasojan koulujen kollegat Stig Rönnkvist, Riitta Korhonen ja Pirjo Kuusitunturi nyökyttelevät. Heillä on samanlaisia tuntemuksia.
Opettajat istuvat liikekeskus Mansikkapaikan toisessa kerroksessa. Erityisopettaja Hannu Hakaliston huoneessa järjestetään kerran kuukaudessa ryhmätapaaminen. Kuulumisten ohella opettajat käyvät läpi kunkin vuorollaan valmistaman oppilaskertomuksen. Kevätlukukauden aikana Hakalisto on kuukausittain seurannut heidän työtään myös luokkahuoneessa.
Yksilö- ja ryhmäohjaus sekä oppituntien seuraaminen liittyvät koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Erityisen hyvä opettaja -projektiin. Se käynnistyi viime elokuussa ja on suunnattu aineen- ja luokanopettajille, jotka tarvitsevat erityisopetustaitoja integroitujen ja muiden haastavien oppilaiden vuoksi. Helmikuuhun mennessä 23 opettajaa viidestä imatralaisesta koulusta on edistänyt ammatillisia valmiuksiaan vastaamaan nykykoulun vaatimuksia sekä saanut ohjausta työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
ERITYISEN HYVÄ OPETTAJA on Helsingin yliopiston erillislaitoksen tapa hoitaa Etelä-Karjalassa yliopistojen kolmatta tehtävää: alueellista kehittämistä. Projektin rahoitus tulee työministeriöstä, missä kiteytyy Palmenian Imatran yksikön maakunnallinen ongelma: yksikkö tekee humanistista kehitystyötään Etelä-Karjalan ulkopuolelta tulevalla rahalla ja niin sanottujen kovien tieteiden keskellä.
– Toimintamme rahoituslähteet ovat valitettavasti muualla kuin maakunnassa. Etelä-Karjalassa kehitetään ja tutkitaan sitä, mikä on jo valmiina, kuten teknologia- ja metsäteollisuusklusterit. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta niin pitää tehdäkin, mutta myös muita elinkeinoja pitäisi kehittää. Se tukee maakunnassa jo olemassaolevia vahvuuksia, Palmenian Imatran yksikön esimiehenä viime elokuusta työskennellyt projektipäällikkö Anne Karhu sanoo.
Imatran yksikkö rahoittaa toimintansa hankekohtaisesti. Meneillään olevien projektien rahoitus tulee Työministeriön työelämän kehittämisohjelman (Tykes) ohella Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Lisäksi yksikkö saa perusrahoitusta sekä Helsingin yliopistolta että Imatran kaupungilta.
ETELÄ-KARJALASSA Palmenia etsii paikkaansa bittiavaruuden alla ja savupiippujen seassa. Anne Karhun mukaan maakunnassa on niiden ohella tarvetta humanistiselle kehitystyölle.
– Etelä-Karjala on maakuntana teknologiapainotteinen, mutta sen elinkeinoelämä tarvitsee myös humanistista kehitystyötä. Etelä-Karjalan teknologista ilmapiiriä pitäisi kammeta sivistysmaakunnan suuntaan. Se tekisi hyvää koko maakunnalle, hän uskoo.
Yksikön maakunnassa tekemä kehitystyö painottuu työelämän, työhyvinvoinnin, tuloksellisuusarvioinnin sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Niihin liittyvät, elinkeinoelämän ja julkisorganisaatioiden tarpeet ovat tärkein peruste, miksi Palmenia on maakunnassa. Imatran yksikön näkyvintä toimintaa kaupungissa on kuitenkin ollut avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus.
PALMENIA on Euroopan suurin yliopistollinen aikuiskoulutusorganisaatio. Se toimii yhdeksässä kaupungissa Etelä-Suomessa.
Imatran yksikkö on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Reilun 20 vuoden aikana se on toteuttanut vuosittain keskimäärin neljä-viisi hanketta. Niiden kesto on ollut suunnilleen kaksi vuotta.
Henkilöstön määrä on toiminta-aikana vaihdellut neljästä lähes 20:een projektien määrästä ja suhdanteista riippuen. Tällä hetkellä Imatran yksikkö työllistää seitsemän henkeä.
– Pieni porukka merkitsee tiivistä yhteistyötä. Olemme mukana toistemme projekteissa, mikä merkitsee oman osaamisen jatkuvaa kerryttymistä, Anne Karhu kuvailee vetämäänsä työyhteisöä.
Yksikön henkilöstö identifioituu Helsingin yliopiston työntekijöiksi, vaikka saakin tehdä työtään varsin vapaasti Palmenian Lahden yksikön alaisuudessa. Pääkaupunkilähtöisyys koetaan haitan sijasta pikemminkin eduksi.
– Helsingin yliopiston ainelaitosten henkilökunta on Imatran yksikön käytössä. Myös yliopiston tuottama runsas tutkimustieto on käytettävissämme. Se muodostaa varsin vankan selkärangan yksikön toiminnalle, suunnittelija Hanna Selivuo kertoo.
IMATRAN YKSIKÖN osakkaana olivat sen toiminnan käynnistyessä myös Imatran seudun lähikunnat. Anne Karhu toivoo, että yhteistyöperinne jatkuu. Hänen mukaansa kuntakentässä tapahtuu lähivuosina paljon muutoksia, kun väestökadosta ja talousvaikeuksista kärsivät kunnat kohtaavat todellisuuden.
– Pienten ja isojen kuntien haasteet ovat erilaisia, mutta erityisesti pienet kunnat tarvitsevat kehittämisapua, Karhu näkee.
Etelä-Karjalan kuntien kehittämistyö edellyttää apuja myös isoilta maakunnallisilta laitoksilta.
– Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppa- ja taloustieteilijät voisivat Palmenian kanssa yhteistyössä palvella myös maakunnan pieniä kuntia, Karhu heittää haastepallon bittien koodaajille ja piippujen herroille.
Kuvateksti
Konsultoiva erityisopettaja ja työnohjaaja Hannu Hakalisto (oik.) kouluttaa muun muassa Virve Huovista, Stig Rönnkvistiä ja Riitta Korhosta Palmenian projektissa, joka edistää imatralaisopettajien ammatillisia valmiuksia.
KAROLIINA PAATOS