MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Oikeustaistelun muistomerkin sijoituspaikasta on kehkeytymässä ikuisuusaihe Luumäellä. Monet tahot ovat toivoneet muistomerkin siirtämistä muualle jo vuosien ajan. Museovirasto haraa edelleen vastaan.
Vuonna 1937 Luumäen asemalla paljastettu muistomerkki on jäänyt ratapihatöiden vuoksi hankalaan kulmaan, ja pääsy sen luokse on hankalaa.
Muistomerkin siirtämistä ovat Museovirastolle esittäneet P.E. Svinhufvudin muistosäätiö, Luumäen kunta sekä Etelä-Karjalan maakuntayhdistys. Vaihtoehtoisina uusina sijoituspaikkoina keskusteluissa ovat olleet esillä Kotkaniemen museon sekä Luumäen entisen käräjätalon alueet.
Museovirasto on todennut, että käräjätalon pihaan muistomerkkiä ei ole mahdollista siirtää, koska rakennus on yksityisessä omistuksessa, eikä
pihapiiriin muistomerkkiä saa sijoitettua riittävän arvokkaasti.
Kotkaniemeen sijoittamisen Museovirasto tyrmää, koska muistomerkin arvo Museoviraston mielestä perustuu nimenomaan Luumäen asemaan. Sinne santarmit toivat Svinhufvudin marraskuussa 1914 läheiseltä käräjätalolta ja kyyditsivät junalla Siperiaan.
Svinhufvudin paluu Luumäen asemalle maaliskuussa 1917 oli suuri kansanjuhla.
Viimeksi muistomerkin siirtoasiaa käsitteli Luumäellä Svinhufvudin perinnesäätiö viime kuussa. Maanantai-iltana kokoontunut kunnanhallitus lupasi palata asiaan sen jälkeen, kun säätiö tekee esityksensä.
Tiedoksi hallitus merkitsi Museoviraston kannan.
Museovirasto valittelee, että muistomerkki-alueen omistaja, Ratahallintokeskus, ei ole suojellut ja hoitanut aluetta sen arvon mukaisesti.
Virasto näpäyttää myös sijoituspaikan muuttoa vaativia. Virasto sanoo hämmästelevänsä sitä innokkuutta, jolla nämä ovat lähteneet ajamaan
muistomerkin siirtoa sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet vaikuttamaan Ratahallintokeskukseen aiemmin.
Kuvateksti
Junat porhaltavat ihan muistomerkin vierestä, eikä muistomerkin paikka muutenkaan ole enää ihan sopivin.
MATTI RIIHELÄ