Kölintervaajia koko joukko

Purjehduskeskus Vilmanrannan runsas talkoo- ja muu yhteistyöväki valittiin tarttumaan tervasudin varteen.Lappeenrannan Pursiseuran suururakka sujui hyvässä myötätuulessa päätöksen asti.

PERTTI VAHERKYLÄ

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Pursiseuran 53. toimintavuosi alkoi tavallista juhlallisemmin. Seuran suurhanke, noin puolen miljoonan euron purjehduskeskus vihittiin käyttöön vappuna.

Nimikilpailun tuloksena Purjehduskeskus Vilmanrannaksi nimetty keskus on rakennettu Linnoitukseen Satamatie 23:een 190 talkoolaisen ja yli 6 000 talkootunnin sekä ammattirakentajien työn tuloksena.

– Hankkeella on ollut niin paljon tukijoita ja tekijöitä, että tämä on kuin kaupunkilaisten yhdessä tekemä rakennus, luonnehti alusta viimekeväästä lähtien sujunutta työtä seuran kommodori Robert Sandström.

Hankkeessa toimi projektipäällikkönä Timo Nurmi. Päärahoitus tuli EU:lta, Etelä-Suomen lääniltä ja Lappeenrannan kaupungilta. Monet yritykset olivat niin sanottuina kivijalkasponsoreina.

Purjehduskeskuksen vihki vappuna kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen. Virallisen seremonian jälkeen hän julkisti keskuksen nimikilpailun tuloksen. Voittanen nimen Purjehduskeskus Vilmanrannan oli keksinyt seuran jäsen Tuija Sarantola.

Tavanomaisesta poiketen nimitettiin kölintervaajaksi yhden henkilön sijasta koko suuri talkoo- ja tukijajoukko, jota juhlapaikalla oli mukana noin 200 henkeä.

Paitsi pursiseuralaisille, rakennus on tarkoitettu kaupunkilaisille, vierailijoille ja veneilijöille. Rakennuksessa on päivittäin avoinna oleva kahvila ja salonki saunoineen on vuokrattavissa eri tilaisuuksiin.

Uusien tilojen arvioidaan myös edesauttavan pursiseuran tulevien toimintatavoitteiden toteutumisessa. Seuran kommodorin kehittämässä Uusi Aalto -ohjelmassa pyritään kehittämään junioritoimintaa ja turvaamaan toiminnan jatkuvuus.

– Ensimmäinen vaihe tässä ohjelmassa oli uusien tilojen saaminen. Nyt avattiin toinen vaihe, jonka ensimmäisenä tavoitteena on uuden purjehtijasukupolven kasvattaminen, kertoi Sandström.

Siihen kuuluvat junioritoiminnan ylläpitäminen ja uusien 20 – 40 -vuotiaitten rekrytoiminen ja kouluttaminen. Tätä ikäluokkaa seurasta puuttuu. Juniorityössä on jo edistytty 10 vuodessa yhdeksi Suomen vilkkaimmaksi seuraksi. Nykyisten jäsenten aktiivisuusasteen nostaminen on myös mukana toimintaohjelmassa.

Kuvateksti

Nykyinen kommodori Robert Sandström ja hänen vaimonsa Jaana tapasivat juhlassa seuran 50-luvun veteraanit Senni ja Valter Mannisen. Valtter Manninen oli seuran toinen kommodori.

KAROLIINA PAATOS

Kirjoittaja:
Pertti Vaherkylä