Lappeenrannan kaupunki nostaa rakennustensa sisäisiä vuokria

Uudistuksen tavoite on tuoda esiin kiinteistöjen todellinen kulurakenne ja ohjata siten toimitilojen käyttöä.

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunki uusii sisäisten vuokriensa laskentaperiaatteet. Tilakeskus on tehnyt konsultin avulla vuokrien

laskentamallit, jotka useimmissa tapauksissa nostavat kaupungin omien kiinteistöjen sisäisiä vuokria.

Jos tilakeskuksen esitys hyväksytään, kaupungin omissa kiinteistöissä olevien toimialojen vuokramenot nousevat vuoden 2006 alusta. Tilakeskus saa tällä hetkellä sisäisiä vuokria noin kahdeksan miljoonaa euroa. Ensi vuonna

vuokrakertymä nousisi jopa kaksinkertaiseksi.

Esimerkiksi Kimpisen lukion tilojen vuokra nousee esimerkkilaskelmassa 75 prosenttia. Kunnossapitopäällikkö Jari Villanen tilakeskuksesta lupaa, että korotus ei kuitenkaan vie kasvatus- ja opetustoimelta rahaa sen muusta

toiminnasta.

– Toimialoilta ei millään löydy rahaa korotusten maksamiseen. Ajatuksena on, että uudistuksen astuessa voimaan toimialojen budjetteihin annetaan lisärahaa vuokran korotuksen verran. Raha on pois toimialakohtaisista investointirahoista eli lisää rahaa uudistus ei kaupungin talouteen tuo. Jatkossa toimialojen pitää sitten hoitaa vuokramenot itse.

RAJULTA kuulostavan uudistuksen perusajatus on hyvä. Tavoitteena on säilyttää julkisten rakennusten arvo, laskea tarkkaan niiden kustannukset, määritellä korjaustarve sekä korjauksiin tarvittava rahoitus.

Yhtenä tavoitteena on julkisten toimitilojen korkea käyttöaste ja tilojen määrän kasvun hillitseminen. Tilakeskus pyrkii siihen, että kun toimialat huomaavat, mitä vuokraneliöt oikeasti maksavat, ne luopuvat turhista, kustannuksia aiheuttavista tiloista.

– Toimialat maksavat nyt sisäisenä vuokrana vain ylläpitovuokran eli lämmön, sähkön, veden ja ulkoalueiden hoitomenot. Uudistuksessa vuokraan

lasketaan myös pääomavuokra ja tonttivuokra, jolloin vuokrasta pitäisi muodostua likimain markkinavuokra, Villanen selvittää.

KAUPUNKI omistaa lähes 700 rakennusta. Niiden tasearvo, joka perustuu rakennuksista tehtyihin poistoihin, on noin 70 miljoonaa euroa.

Se on selvästi alle rakennusten teknisen arvon. Esimerkiksi vanhojen rakennusten tasearvo on jo mennyt nollaan, kun kaikki poistot on tehty.

Konsultti on laskenut, että kaupungin omien rakennusten markkina-arvo on 280 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden alusta pääomavuokra lasketaan rakennusten teknisen arvon mukaan. Yksinkertaistaen tekninen arvo on sitä korkeampi, mitä uudempi ja parempi kunnoltaan rakennus on.

Rakennusten tonttivuokra lasketaan tontin käytetyn rakennusoikeuden, ei tonttikoon mukaan. Laskelmien pohjana on Aran tonttihinnoittelu.

RAKENNUKSISTA uudistuksen jälkeen kertyvät vuokrat käytetään rakennusten kunnossapitoon ja korjauksiin. Tarkoitus on, että rakennusten arvo säilyy ja jopa kasvaa. Tätäkin varten on tehty matemaattiset tavoitelaskelmat.

Rakennuksiin sidotulle pääomalle voi myös tulla tuottovaatimus, jos päättäjät niin haluavat.

Kaupungin rakennusomaisuudesta vastaa tilakeskus. Villasen mukaan tilakeskuksella on omistajan vastuu ja velvollisuus katsoa, että sisäisistä

vuokrista kertyvä raha käytetään kohteisiin, joissa rakennusten kunnostus on tarpeellisinta ja tärkeintä.

– Ajatus on, että esitykset korjauksista tulevat meiltä eivätkä toimialoilta. Eli omistajataho ohjaa rakennusten peruskorjausta. Toki toimialat tietävät parhaiten toiminnallisten muutosten tarpeet, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Periaatteena on myös, että eri toimialoilta kerättävät vuokrat käytetään kyseisen toimialan rakennusten korjauksiin.

SUURET investoinnit rahoitetaan edelleen kaupungin budjettiin varattavista

investointirahoista. Vuokratuloilla niitä ei pystytä tekemään.

Tilakeskus esittelee sisäisten vuokrien uudistusta ensi maanantaina kaupungin johtoryhmässä ja tekee muille toimialoille budjetin kesäkuun loppuun mennessä.

Vuokrauudistus käy läpi koko päätöksentekokoneiston eli menee ensin

kaupunginhallitukseen ja sieltä vielä valtuuston hyväksyttäväksi.

Kuvateksti

Kimpisen lukio on yksi rakennus, jonka vuokra nousee selvästi, jos päättäjät hyväksyvät uudistuksen.

MIKA STRANDÉN

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen