Metsämuseo Luston laajennus jäi odottamaan lisää rahoitusta

Luston 800 neliön uutta näyttelyhallia ei saatu aivan valmiiksi laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa.

PÄIVI VENTO

PUNKAHARJU. Luston laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa 800 neliön

näyttelyhallia ei saatu ihan valmiiksi. Sen sekä monitoimihallin

rakennustöiden loppuun saaminen, lopulliset lämmitys- ja jäähdytysratkaisut

sekä vanhan puolen muutostyöt jäivät näin lisärakentamisen

kakkosvaiheeseen. Toki paljon valmista saatiin jo nyt, kuten 700 neliötä

uusia varasto- ja työtiloja sekä uusia, hulppean näköinen Ravintola Lusto.

Uudessa näyttelytilassa pystytään jo järjestämään erilaisia tapahtumia.

Esimerkiksi Metsäkulttuuripäivien aikana siellä on konsertti- ja

teatteriesityksiä.

– Vaikka kaikkea ei saatukaan ensimmäisen vaiheen budjetin rajoissa

valmiiksi, se ei ole meille mikään katastrofi. Tärkeintä on, että jo näin

saamme taivasalta pois tavaraa, sanoo Luston johtaja Timo Kukko. Budjetti

ylittyi muun muassa siksi, että matkan varrella selvisi, ettei julkista

puurakennusta saa rakentaa ilman automaattista palosammutusjärjestelmää.

KAKKOSVAIHE nielee rahaa 2,5 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on avoin

kysymys, tulevatko rahat edelleen maa- ja metsätalousministeriöstä vaiko

opetusministeriöstä. Luston kesäkauden avajaisissa ja laajennuksen

ensimmäisen vaiheen valmistumisjuhlassa puhunut maa- ja

metsätalousministeri Juha Korkeaoja pitäisi luonnollisena sitä, jos

Lustokin siirtyisi opetusministeriön alaisuuteen, kuten maatalousmuseo

Loimaalla vuonna 2010. Myös Riihimäen metsästysmuseon valtion avusta puolet

tulee opetusministeriöstä.

– Tilojen laajentumisesta johtuen on selvää, että vaikka ohjaava ja

avustava ministeriö vaihtuisi, toiminta-avustuksen riittävä lisääminen on

tarpeen ja edellytys myös siirrolle.

LUSTO TYÖLLISTÄÄ tällä hetkellä 11,5 vakinaista ja koko ajan pari

projektityöntekijää sekä kymmenisen kesätyöntekijää.

– Paineita henkilöstön lisäämiseksi on jo ihan tämän kiinteistömassamäärän

takia, yhteyspäällikkö Eeva Koivula toteaa. Lustohan on nyt tilojensa

puolesta Suomen toiseksi suurin museo Helsingin Kansallismuseon jälkeen.

LUSTOSSA ollaan erityisen ylpeitä uudesta Ravintola Lustosta.

Asiakaspaikkoja on 150, lisäksi terassilla 40 paikkaa, ja muita

anniskelutiloja löytyy liki 600 paikkaa, kuten alaterassi, kesäajan

tapahtumiin.

– Tilat ovat loistavat verrattuna vanhoihin, jotka olikin alkujaan tehty

pelkäksi kahvilaksi, sanovat ravintoloitsijat Tea ja Petri Juutilainen.

Eeva Koivula huomauttaa, että nykyajan museossa oheistoiminnat ovat yhtä

tärkeitä kuin itse näyttelyt. Käsikädessä silti kuljetaan, sillä ravintola

henkii Luston erikoisnäyttelyn teemoja. Nytkin Kankaalla -näyttely näkyy

tekstiileissä ja uittonäyttelyyn viittaa tarjoilupöytänä toimiva vene.

Luston kesän tarjonta

Näyttelyt: Antaa Pöllin juosta, uiton historiaa ja nykypäivää.

Perusnäyttely Metsää etsimässä, erikoisosiona virtuaalinen luontoelämys

Hiljaisuuden huone. Kankaalla, metsäaiheisia kankaita ja tekstiilitaidetta.

Koululaisten työpajat ja teemapäivät ajalla 9.5.–27.5. Pettu-, kangas-,

uittoviikot ja museopäivä.

Teroituspäivät 4.–5-6. sekä 6.–8.8.

Metsäkulttuuripäivät 17.–19.6.

Auditoriossa 15.6.–14.8. päivittäin klo 11 ja 14 dokumenttifilmi hinaaja

Christian Konturin matkasta lautan kanssa Saimaalla.

Kuvatekstit

Yleisön kannalta on merkittävintä ravintola Luston saamat uudet tilat.

Terassilta voi ihailla kaunista maisemaa.

Marimekko on mukana Kankaalla -näyttelyssä muun muassa Maija Louekarin

suomalaismaisemalla, jota voidaan käyttää jopa tapetin tavoin sisustuksessa.

Nanson paitulit on asetettu hauskasti näyttelytilaan. Nanson suunnittelijat

ottavat aiheitaan myös luonnosta, josta on peräisin myös viskoosi, suosittu

kangasmateriaali tämän merkin tuotteissa.

PÄIVI VENTO

Kirjoittaja:
Päivi Vento