PETTERI VÄRTÖ
Pullan tuoksu leviää keittiöstä Kerttulanrinteen hiljaiseen eteisaulaan. Ojennuksessa olevien kenkien vähäinen määrä kertoo, että lastenkodin kuusi asukasta ovat vielä koulussa. Johtaja ja vuorossa olevat kaksi työntekijää valmistautuvat iltapäivän töihin: tapaamisiin lasten ja vanhempien kanssa.
Palaverihuoneen pöytä on katettu. Monilapsisen uusioperheen Isä kaataa kahvia ja alkaa kerrata perhetilannettaan.
Perheen sisäinen kemia vaikutti yläasteikäiseen tyttäreen siten, että hän piti itseään kolmeneljä vuotta vanhempana. Hän pyrki määrittelemään itse omat rajansa, vaikka kotona asuvat lapset kuuluvat vanhempien määräysvaltaan. Sitä jatkui hallitsemattomana vuoden verran eikä meillä
vanhemmilla ollut enää kasvatuskeinoja, Isä kertoo.
Vanhemmat sijoittivat tyttärensä Kerttulanrinteeseen. Ratkaisu oli Isän mukaan suuri helpotus.
Ajattelen aina tyttäreni parasta. Jokainen keino, jolla lapsen kielteinen kehitys pysähtyy, on hyvä keino. Perheellämme ei ole taloudellisia eikä muitakaan perinteisesti sosiaalitoimen luukulle johtavia ongelmia enkä koe epäonnistuneeni isänä. Tein parhaani ja, kun se ei riittänyt, apua oli etsittävä muualta.
ISÄN TYTÄR on ollut Kerttulanrinteessä kolme kuukautta. Lastenkoti on Isän mukaan lyhyessä ajassa pysäyttänyt tyttären väärään suuntaan menossa olleen kehityksen.
Tyttäreni oli varsinainen tulipippuri. Epäilin, asettuisiko hän lastenkodin sääntöihin. Saatujen kokemusten perusteella olen tyytyväinen. Jos tyttäreni voi olla paikassa vielä ensi vuoden, hänen tulevaisuutensa näyttää hyvältä.
Isä kertoo, että tyttären asuminen Kerttulanrinteessä ei juuri poikkea kodin tilanteesta. Hän on päivittäin yhteydessä vanhempiinsa ja viikonloput perhe viettää yhdessä. Ainoa ero entiseen on viikkoasuminen lastenkodissa, minkä voi nähdä myönteisesti murrosikäisen näkökulmasta.
Kerttulanrinteessä lapsella on oma kämppä ilman vanhempien mäkätystä ja henkilökunnalla on aina aikaa lapselle.
KERTTULANRINNE aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Entisen hotellin ja teknologiayrityksen toimitilojen remontissa tumma kovuus vaihtui
seesteisten sävyjen harmoniseksi pehmeydeksi, syntyi kodinomainen tila kolmessa tasossa.
Alakerran hotellinaikainen ravintola on nyt pihanäkymäinen oleskelutila pehmeine patjoineen ja nyrkkeilysäkkeineen. Sen vieressä sijaitsevat sauna, takkahuone, liinavaatevarasto, pyykkitupa sekä askartelutila, jossa teknofirman jättämiä kaappeja ja pöytiä on muutettu sijaiskodin käyttöön sopiviksi.
Katutasossa ovat toimisto- ja palaveritilat. Kadun tasalla on myös kaksi tilapäismajoitukseen tai vanhempien käyttöön tarkoitettua makuuhuonetta, olohuone, vielä tyhjillään olevia moniammatilliselle verkostolle suunniteltuja tiloja sekä keittiö, joka oli ainoa saneerauksessa syntynyt uusi tila. Siellä toistaiseksi viisihenkinen henkilökunta laittaa ruuan itselleen ja sijoitetuille lapsille.
Yläkerta on lasten aluetta. Oma huone on kahdeksalle lapselle. Yhteiseen
oleskeluun on kaksi avaraa televisiohuonetta.
LASTENKOTI on asuintalon yhteydessä. Se ei silti ole ollut ”ei minun takapihalleni” -suhtautumismagneetti. Kerttulanrinteen johtajan Ari Porrasmäen mukaan talonväen alussa tuntema epävarmuus on toiminnan käynnistyessä vaihtunut myönteiseksi suhtautumiseksi.
Asukkaat ovat kertoneet, etteivät edes huomaa meidän olemassaoloa, hän sanoo.
Keskeisellä sijainnilla on suuri merkitys toimivuudelle. On vaivatonta käydä koulua ja harrastaa, tavata vanhempia ja opetella oman elämän aakkosia.
Kotipaikkakunnalla sijaitseva lastenkoti antaa mahdollisuuden jatkaa elämää tutussa yhteisössä. Koulukavereiden kautta koulunkäynnin tärkeys
avautuu myös lapselle itselleen.
KOULUPÄIVÄ on ohi. Äiti istuu tyttärensä vieressä tämän sängyllä. He juttelevat kahdestaan koulusta ja kokeista, henkilökunnan kanssa taas lähestyvän kesäloman järjestelyistä.
Lastenkodin läheinen sijainti helpottaa suunnittelua. Se on auttanut myös suhtautumisessa huostaanottoon.
Kauhistuin tyttäreni huostaanottoa. Se oli epäluottamuslause vanhemmuuttani kohtaan, sillä tiesin huonompiakin perheitä, Äiti kertoo.
Ajattelin karata tyttäreni kanssa, sillä sosiaalitoimen harkitsema sijaisperhekin olisi ollut kaukana kotoa, hän jatkaa.
Yksinhuoltajaäidin yläasteikäinen tytär on ollut äidin alkoholiongelmien vuoksi pakkohuostaanotettu lokakuusta lähtien. Maaliskuun alusta tytär on asunut Kerttulanrinteessä. Ratkaisu on alun tiedonkulkuongelmien jälkeen osoittautunut toimivaksi.
Ongelmani oireili tyttäressä jännittämisenä, masennuksena ja päänsärkynä.
Nyt tapaamme pari kertaa viikolla, vietämme viikonloput yhdessä ja tytär voi paremmin. Hän on vielä vähän suuttunut sosiaalitoimeen, mutta itselläni on luottavaisempi olo.
SUHTAUTUMINEN Kerttulanrinteeseen on kertojasta riippumatta myönteistä. Imatran kaupungilta lastenkodin perustaminen on edellyttänyt uutta
suhtautumista palveluiden järjestämiseen.
Lapsen biologisen perheen ja muun lähiverkoston kanssa työskentely ei pääty huostaanottoon ja sijoitukseen vaan päinvastoin: huostaanoton jälkeen alkaa suunnitelmallinen perhettä kuntouttava työskentely ja lapsen ja
lähiverkoston välistä yhteydenpitoa tuetaan uudella tavalla. Oman paikkakunnan lastenkoti antaa mahdollisuuksia uusien toimintatapojen
kehittämiseen, Imatran kaupungin sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen kertoo.
Lapsilähtöisyyden ja lastensuojelun laadun kehittämisen ohella Kerttulanrinteen perustamisella on hallittu lastensuojelun lisääntyneitä kustannuksia. 10-vuotiaan lapsen sijoittaminen toiselle paikkakunnalle maksaa noin 600 000 euroa täysi-ikäistymiseen mennessä. Kerttulanrinteen perustamisella lastensuojelu säästää arvioiden mukaan 100 000 euroa jo
kuluvana vuonna.
Sillä pullataikinaan saa rusinoitakin.
Kuvateksti
Maaliskuun alusta toimineella Kerttulanrinteellä on keskeinen sijainti entisen teknologiayrityksen tiloissa. Lastenkotia varten saneeratuista
tiloista huokuu toiminnan tarvitsema jäsentyneisyys.
MARLEENA LIIKKANEN