VESA SALMINEN
RAUTJÄRVI. Kirvesniemen perheen uusin tulokas Figo iskee naskalihampaansa
Elisa Kirvesniemen peukaloon. Seitsenottelijan viikonloppuna tekemä oma
ennätys ja PM-hopea ilahduttavat lapinkoiran pentua paljon vähemmän kuin
pieni paini pihanurmikolla.
Nuorten Pohjoismaiden mestaruuskisa jatkoi simpeleläisen hyvin sujunutta
kevättä. Viime kesän pilannut selän välilevyn pullistuma on enää hiipuva
muisto.
5 151 pistettä eivät silti vielä saa suuremmin riemastumaan, vaikka
ennätyksen paraneminen on urheilijalle tärkeä kehityksen mittari ja
motivaattori.
Viime kesänä ottelu ei oikein sujunut missään vaiheessa, mutta kyllä sen
tiesi, että tulokset paranevat, jos pääsee ehjän harjoituskauden läpi,
Kirvesniemi sanoo.
Nopeus- ja voimaominaisuudet ovat aika paljon talven aikana parantuneet.
Nuorten EM-kisaraja 5 400 pistettä tuntuu vielä kaukaiselta, mutta sata
pistettä vähemmän voisi olla 19-vuotiaalle urheilijalle hyvä maali tänä
kesänä. Eniten varaa kehittyä on korkeudessa.
Ei niitä tavoitteita kannata liikaa miettiä. Menee ja tekee parhaansa
joka lajissa ja laskee pisteet.
Syntymäaikoja ei voi rustailla kuin joskus nationalismia urheilijoilla
pönkittävissä kehitysmaissa, mutta jos Kirvesniemi olisi kaksi viikkoa
nuorempi, 19-vuotiaiden kisaraja olisi rikkoutunut Nyköpingissä.
KIRVESNIEMEN perheessä kestävyysominaisuudet ovat kohdallaan. Äiti
Marja-Liisa on juossut seitsenottelun päätösmatkan 800 metriä Elisan mukaan
selvästi hänen ennätystään 2.20 nopeammin. Isä Harrin yleisurheilun 5 000
metrin ennätys 13.54 lienee puolestaan edelleen lyömätön maailman
huippuhiihtäjien joukossa.
800 metriä ei ole ollut minulle niin tuskien laji kuin monelle muulle
ottelijalle. Ennätys on tosin juostu jo kolme vuotta sitten.
Vaikka eivät ne vanhemmilta saadut geenit ole kaikkein ihanteellisimmat
ottelussa.
Hiihto oli Elisa Kirvesniemen ohjelmassa 17-vuotiaaksi saakka. Sen jälkeen
7-ottelun monipuolisuus alkoi kiehtoa enemmän.
Ehkä se tuntuisi paljon rankemmalta, jos pitäisi vain yhden lajin kanssa
taistella.
Kyllä minullakin kesti hiihto aika pitkään mukana, mutta ei se hiihdon
harjoittelu oikein innostanut.
Viime syksynä Lappeenrannassa alkaneet fysioterapeutin opinnot ovat
aiheuttaneet aikatauluongelmia, kun harjoitella pitäisi pari kertaa
päivässä. Näillä näkymin opiskeluaika on se, joka yhtälössä joustaa.
Kyllä sen tietää jo, että jos aikoo parantaa, ei se enää itsestään tule.
Sukunimi Kirvesniemi on taannut sen, että huomioarvoa on kentillä enemmän
kuin tavallisilla niemisillä.
Ehkä se vaikuttaa, ettei ole sama laji. Hiihdossa olisi ehkä enemmän
verrattu.
En sitä enää minään rasitteena koe. Joskus nuorempana se saattoi
ärsyttää, kun sanottiin, että se oli Elisa Harrin ja Marja-Liisan tytär.
Enää sitä ei tapahdu niin usein.
SUL:N hyppyjen ja otteluiden lajipäällikön Risto Koskisen mukaan pieni
kiire Elisa Kirvesniemen kehityksessä painaa päälle, sillä Suomessa
kuudesta 6 000 pistettä otelleesta urheilijasta viisi rikkoi rajan
viimeistään 22-vuotiaana.
Nuoren ottelijan profiili ei ole vielä tasainen. Nopeutta ja teknistä
osaamista pitäisi saada lisää. Koskinen epäilee, että isän ja äidin
menestys ovat voineet olla pieni rasite, mutta nyt urheilijan luonne ja
halu ovat alkaneet nousta esiin.
Kirvesniemeä pisterajat eivät rassaa.
Olisihan se hienoa joskus vaihtaa 6 000:n puolelle, mutta en ole
hirveästi ajatellut sitä.
Kuvateksti
Lapinkoira Figo on pari viikkoa värittänyt Elisa Kirvesniemen ja muun
perheen elämää Simpeleen kotipihalla.
VESA SALMINEN