Kimpisenkadun talojen lisäkerros varjostaa naapurisopua

Kaupunginhallitus puoltaa lisärakentamista. Osa lähistön taloyhtiöistä vastustaa talojen korottamista . Toinen kaavamuutosta hakenut taloyhtiö riitaantui.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Kimpisenkadun kolmea kerrostaloa voi kaupunginhallituksen mielestä korottaa. Katoilla olevat ullakot voi muuttaa

asuinkäyttöön ja samalla rakentaa kahteen alempaan taloon lisäkerroksen.

Vielä valtuuston päätettäväksi etenevä kaavamuutos kehkeytyi yllättävän kimurantiksi. Osa lähistön taloyhtiöistä vastustaa talojen korottamista.

Lisäksi toisessa kaavamuutosta hakeneessa taloyhtiössä syntyi tulkintaerimielisyyttä siitä, onko taloyhtiö mukana kaavamuutoksessa vai

ei. Kaupunki tulkitsee, että hakemus on yhä voimassa.

ALUNPERIN KAAVAMUUTOSTA viime vuoden maaliskuussa haki Kimpisenkatu 15:ssä sijaitseva Asunto Oy Kimpisenrinne.

Kimpisenkatu 17:ssä sijaitsevat kaksi Asunto Oy Villimiehen taloa päättivät myös lokakuussa taloyhtiön hallituksen päätöksellä hakea lisäkerrosalaa ja sitoutua kaavamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Hallituksen päätös kuitenkin herätti taloyhtiössä eripuraa. Asunto Oy Villimiehen joidenkin osakkeenomistajien mukaan enemmistö päätti maaliskuun yhtiökokouksessa, että taloyhtiön hallituksen on peruttava kaavamuutoshakemus.

KAAVAMUISTUTUKSISSA pelättiin kaupunkikuvan eheyden, Saimaa-näkymien ja maiseman huononemista. Talojen pidemmät varjot pimentäisivät lähitaloja ja yleensäkin lähiasuntojen arvo alenisi.

Muistutuksissa epäiltiin, että alueen muutenkin vähäiset autopaikat eivät riitä. Neljän kerrostalon rivin alimman talon jättäminen kaavan

ulkopuolelle kummastutti muun muassa ympäristökeskusta.

Kaavamuutos tuo paineita vastaaviin muutoksiin keskustassa. Yksi Ainonkadun taloyhtiö on jo vaatinut vastaavaa lisärakennusoikeutta.

KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ Erkki Jouhkin mukaan lisärakennusoikeuden vaatimat lisäautopaikat pystyy järjestämään tonteille.

Jouhkin kaupunginhallitukselle antaman selvityksen mukaan alin taloyhtiö ei halunnut tulla kaavamuutokseen mukaan.

Talojen korottamisen tuomaa haittaa ei voi pitää elinympäristön laadun merkityksellisenä heikkenemisenä tai kohtuuttomana haittana. Asuntojen arvonalennuksestakaan ei Jouhkin mukaan ole näyttöä.

KAAVAMUUTOKSESSA kahteen talokolmikon alimpaan taloon voi rakentaa koko kerroksen verran lisätilaa.

Raastuvankadun kulman talon Raastuvankadun puoleinen julkisivu säilyy nelikerroksisena, mutta ullakkokerros voidaan rakentaa osittaisena

asunnoiksi pihan puolelta.

Alueen kerrosala nousee nykyisestä 650 neliötä.

Kuvateksti

Kimpisenkadun kahden kerrostalon harjakorkeus nousee kaavoituspäällikkö Erkki Jouhkin mukaan noin kaksi metriä.

ARKKITEHTUURITOIMISTO RIITTA JA KARI OJALA OY

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju