Museo sai uudet tilat etuajassa

MATTI SAARELAIMATRA. Imatran museon uudet tilat otettiin virallisesti käyttö

MATTI SAARELA

IMATRA. Imatran museon uudet tilat otettiin virallisesti käyttöön maanantaina. Uudet tilat museo sai Imatran Kulttuurikeskuksen ensimmäisestä kerroksesta.

Tilojen muutostyöt ja museon esineistö siirto uusiin tiloihin valmistuivat vuoden suunniteltua aikaisemmin. Hanke voitiin toteuttaa etuajassa

kaupungin saamien neljän merkittävän perinnön turvin.

– Alkuperäisen suunnitelman mukaan hanke piti toteuttaa ensi vuonna, jolloin Kulttuurikeskus on toiminut 20 vuotta, kulttuuritoimen

toimialajohtaja Mirja Borgström kertoi.

Aikaisemmin museo on toiminut Neitsytniemen kartanon tiloissa.

– Minä olen saanut olla aateliskartanon tiloissa 20 vuotta kaikessa rauhassa. Varmasti tämä laskeutuminen kansan pariin tuottaa tällaiselle

vanhalle herralle vaikeuksia, museomestari Juhani Pulkkinen veisteli aiheesta avajaisia edeltäneessä tiedotustilaisuudessa.

MUUTTO vanhoista puitteista uusiin raameihin antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Pulkkinen uskoo, että museo pystyy uusissa tiloissa

tuottamaan myös teknisesti omat näyttelynsä.

– Tietenkin vasta aika näyttää, miten uudet tekniset ratkaisut tulevat toimimaan, hän sanoi.

Museon esineistön ja laajan arkiston siirtäminen uusiin tiloihin on ollut valtava urakka.

– Kun museo muuttaa, siitä syntyy väistämättä kaaos, joka jatkuu vielä vuosia, Pulkkinen perusteli avajaisnäyttelyn nimeä Kaaosta ja mielenrauhaa.

Avajaisnäyttely kertoo venäläisten taiteilijoiden vierailuista Imatralla.

– Se on erinomaisen hyvä jatko työlle, jota museossa on tehty kansainvälisellä tasolla, Pulkkinen jatkoi.

Venäjällä ja venäläisillä on korostettu merkitys Imatran historiassa. Viime vuonna järjestettiin Imatralla Keisarillinen loma Kaakkois-Suomessa –

näyttely, joka Pulkkisen mukaan on tänä kesänä esillä Viipurin linnassa.

Myös avajaisjuhlassa puhuneen kansanedustaja Sinikka Hurskaisen mielestä Kaaosta ja mielenrauhaa sopii hyvin avajaisnäyttelyn nimeksi.

Kuvateksti

Museomestari Juhani Pulkkisen aarteisiin kuuluu muun muassa kuvan puinen höyrykaappi, jolla Rauhan sanatoriossa hoidettiin liian hyvästä

ruokahalusta johtuvia vaivoja.

MATTI SAARELA

Kirjoittaja:
Matti Saarela