ANNE KOKKONEN
SAVITAIPALE. Johan on vermeet tutkijoilla! Videokameroita, cd-kortteja ja kämmenen kokoisia haastattelunauhureita on pöytä kukkuroillaan, vain klassinen avokelanauhuri jää varustuksesta uupumaan.
Kymmenen vuotta sitten se oli vielä mukana. Eräskin nuori mies kertoi unohtaneensa koko haastattelun, mutta uudella kierroksella nauhuri palautui mieleen, dosentti Marja-Leena Sorjonen paljastaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kenttätutkimus Savitaipaleella merkitsee monelle vanhojen muistojen verestämistä. Murteiden
seuruututkimusta tehtiin kunnan alueella ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja silloiset haastateltavat pääsevät nyt jälleen ääneen.
Seuruututkimus on suomen kielen murteiden muuttumista selvittävä pitkäaikaistutkimus, jota Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tekee
yhteistyössä eri yliopistojen suomen kielen laitosten kanssa. Vuonna 1989 käynnistynyt hanke tutkii puhutun suomen kehitystä kymmenen vuoden välein.
Tutkimukseen on valittu päämurrealueita edustavia paikkakuntia eri puolilta Suomea. Savitaipaleen lisäksi tutkimusta tehdään Alastarolla, Alatorniolla, Artjärvellä, Eurajoella,Kauhavalla, Lapinlahdella, Liperissä, Pälkäneellä ja Sotkamossa.
KYMMENEN vuotta on pitkä aika, mutta Savitaipaleella miltei kaikki ensimmäisen vaiheen haastatellut onnistuttiin saamaan uuteen istuntoon.
Lisäksi haastatteluun otettiin uusi joukko 1015-vuotiaita.
Haastateltavalle noin tunnin mittainen istunto merkitsee mukavaa jutustelua omista ja perheen kuulumisista, harrastuksista sekä tulevaisuuden
suunnitelmista. Senkin saa sanoa, miten karjalaiseksi savitaipalelainen voi tuntea itsensä.
Toki paikallinen identiteetti kiinnostaa tutkijoita, mutta vielä enemmän he kuulostelevat persoonapronomineja, aan sekä ään loppuheittoja, loppu-ännää ja sen puuttumista. Näistä tekijöistä kielentutkija hahmottaa savitaipalelaisten paikan murrekentällä.
Selvä kaakkoismurre edelleen, tohtori Hanna Lappalainen arvioi savitaipalelaisten tämänhetkistä puhekieltä.
Perinteinen meä ja seä ovat väistymässä. Nuoret suosivat määtä ja säätä. Kaikenikäisillä kuulee niin myötä ja työtä kuin miule- ja siule-muotojakin.
Eri puolilla maata puhuttu kieli menee eri suuntiin. Liperissä mien asema on vahvistunut, mutta Artjärvellä miä on väistymässä nuorten puheesta, Sorjonen kertoo.
Kovin yksityiskohtaisia arvioita puhekielen muutoksista tutkijat eivät vielä suostu antamaan. Korvaan helpoimmin tarttuvat ilmaisut kun eivät
välttämättä ole kielen muuttumisprosessissa kaikkein merkittävimpiä.
HAASTATTELUKIERROKSEN jälkeen aineisto saatetaan mahdollisimman tarkkaan kirjalliseen muotoon. Tekstistä poimitaan kaikki kiinnostava ja eri
ilmiöiden esiintyvyyttä puheessa lasketaan.
Kenttätutkimukseen osallistuneet opiskelijat Ulla Koistinen ja Jenni Nikkinen tekevät ison osan kirjoitustyöstä. Savitaipalelaisten käyttämän
murteen muutokset esitellään aikanaan gradututkimuksissa.
Tavoitteena on saada valmista vuoden päästä, vai luvataankohan me liikoja, Nikkinen arvioi. Viikon aikana Savitaipaleelta kerätyn aineiston
määrä ja laatu antaa viitteitä tieteellisestä runsauden pulasta. Koska mielenkiintoista selvitettävää riittää, aineisto saattaa poikia useita tutkimuksia.
Kolmannen vaiheen tutkimuksen osalta suunnitelmat ovat auki, sillä kakkoskierroskin on vielä kesken. Parin vuoden päästä katsotaan, missä
muodossa seuruututkimusta on järkevintä jatkaa.
Mietimme sitä, voisiko jokin muu malli toimia. Tutkittavana voisi esimerkiksi olla vähemmän ihmisiä useammassa tilanteessa.
KOTIMAISTEN KIELTEN
TUTKIMUSKESKUS
*Opetusministeriön alainen tutkimuslaitos
*Perustettu vuonna 1976
*Työntekijöitä lähes sata
*Tutkii suomea, ruotsia, saamea, eräitä muita suomen sukukieliä, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä monesta näkökulmasta
*Laatii toimialansa kieliä kuvaavia sanakirjoja
*Toimii kielenhuoltoviranomaisena sekä neuvoo ja opastaa kielikysymyksissä
*Tarjoaa tutkijoille erilaisia arkistoja ja laajan kielitieteellisen kirjaston
Kuvateksti
Keruuryhmään kuuluvat Liisa Raevaara, Ulla Koistinen, Marja-Leena Sorjonen, Hanna Lappalainen ja Jenni Nikkinen päättivät haastattelukierroksen keskiviikkona, mutta ensi viikolla he nauhoittavat vielä Savitaipaleen
sivistyslautakunnan kokouksen.
ANNE KOKKONEN