Luonnonsuojelijat valittivat Kaukaan poikkeusluvasta

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri kummastelee UPM:n toimintaa. Jätevesinormien ylitykseen ei ympäristöväen mielestä ole syytä. Pitkän seisokin vaikutukset olivat ennalta tiedossa.

TIINA PASANEN

LAPPEENRANTA. UPM:n Kaukaan tehtaiden saama poikkeuslupa ei tyydytä

ympäristöväkeä. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on jättänyt asiasta

valituksen Kouvolan hallinto-oikeudelle.

VALITUS KOSKEE Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kesäkuussa tekemää

päätöstä. Sen mukaan Kaukas voi ylittää jätevesipäästöjen lupaehtoja lähes

kolmanneksella tuotannon ylösajon aikana. Poikkeuslupa on voimassa

heinäkuun loppuun asti.

Luonnonsuojelupiiri kummeksuu poikkeuslupaa. Sen mielestä työsulun ja lakon

aiheuttama runsaan kuuden viikon tuotantokatkos ei ole yllätyksellinen

häiriö, vaan tiedossa ollut poikkeustilanne.

– Näin ollen siihen on pitänyt varautua, huomauttaa luonnonsuojelupiirin

vs. aluepäällikkö Raija Aura.

Aura myöntää, että paperi- ja sellutehtaiden ylösajoon liittyy aina

ympäristöriskejä ja ongelmia.

– Niitä ei ole syytä vähätellä, mutta nykytekniikalla ja ammattitaidolla

tuotanto pitää pystyä aloittamaan hallitusti myös erikoistilanteissa.

YMPÄRISTÖVÄKI ihmettelee, miksi UPM tarvitsee heinäkuussa poikkeusluvan,

mutta toinen suuri metsäjätti Stora Enso ei ole sitä edes hakenut.

Aura otaksuu, että UPM on ympäristöasioissa nyt herkempi. Se ei halua

mahdollisesta jätevesiluvan ylityksestä enää lisätahraa kilpeensä, ”siksi

tähän varaudutaan poikkeusluvalla”.

Merkittäviä juridisia tai taloudellisia seuraamuksia lupaehtojen

ylityksestä ei Auran mukaan ole yleensä koitunut. Pelissä on lähinnä

yrityksen maine.

– Kaksi vuotta sitten tapahtuneen mustalipeäpäästön jälkeen Kaukas

vakuutti, että seisokkien aiheuttamiin riskeihin varaudutaan. Nyt herää

kysymys, onko mitään tehty? Varpaillaan he varmasti ovat, Aura pohtii.

UPM:N KAUKAAN tehtaiden ympäristöpäällikkö Esa Simpura korostaa, että

sellu- ja paperitehtaat aloittavat toimintansa ”asteittain ja hallitusti”.

– Tavoitteena on, etteivät lupaehdot ylity. Lähdemme liikkeelle huolellisesti.

Hän ei halua arvioida, onko UPM tullut herkemmäksi ympäristöasioissa tai

miksi kahden suuren metsäyhtiön toimintatavat jätevesilupa-asioissa

poikkeavat toisistaan.

– Minusta olemme vain lukeneet ympäristölakia huolellisesti. Poikkeuslupa

on varotoimi.

SIMPURA KOROSTAA, että UPM:n hakema ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen

myöntämä poikkeuslupa liittyy ennen kaikkea biologisen puhdistuslaitoksen

toimintaan, ei tehtaan ylösajoon.

– Kyse ei ole tekniikasta vaan biologiasta. Pitkän seisokin aikana

biologisen puhdistamon toimintakyky ja -teho ovat heikentyneet.

Simpuran mukaan riskin suuruutta on vielä mahdotonta arvioida.

JOS TYÖKIISTAN sopu varmistuu tänään perjantaina, alkaa savu nousta pian

paperi- ja sen jälkeen sellutehtaiden piipuista. Tarkempi aloitusaikataulu

selviää vasta iltapäivällä.

Paperitehtaalla koneet pyörivät täysillä muutamassa päivässä,

sellutehtaalla startti voi viedä viikon, Simpura arvioi

ETELÄINEN SAIMAA voi nyt paremmin kuin pitkiin aikoihin. Aura kertoo, että

pitkän seisokin ansiosta vesi lainehtii Kaukaan tehtaan edustalla

puhtaampana kuin ”ehkä kertaakaan yli sataan vuoteen”.

Hän korostaa, että Vehkataipaleen pumppaamosta huolimatta eteläinen Saimaa

on yhä herkkä vesistö.

– Mahdollinen päästöylitys tapahtuisi kaiken lisäksi parhaimpaan loma-aikaan.

Aura myöntää, että luonnonsuojelupiirin tekemä valitus on lähinnä

kosmeettinen. Valitusaika jatkuu nimittäin vielä 20. heinäkuuta saakka,

eikä hallinto-oikeuden päätös valmistu ennen tehtaiden ylösajoa.

Kuvateksti

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri haluaa, että tehtaat noudattavat

nykyisiä jätevesipäästöjen lupaehtoja. Piiri valitti Kaukaan tehtaiden

saamasta poikkeusluvasta.

ES-ARKISTO/KAROLIINA PAATOS

Kirjoittaja:
Tiina Pasanen