Rajaliikenne kehittyy Parikkalassa pienin askelin

Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen ei tule Kuusamon jälkeen uusia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja. Parikkalan liikennettä halutaan edistää pienin konkreettisin toimin.

HANNU OJALA

PARIKKALA. Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen ei

nouse Etelä-Karjalan liiton lähiaikojen ohjelmiin. Parikkalaa halutaan

kehittää tilapäisenä ylityspaikkana.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Sinikka Mönkäre ja maakuntajohtaja Timo

Puttonen vierailivat perjantaina kuuntelemassa Parikkalan kunnan näkemyksiä

kunnan kehittämisestä.

Tapaaminen aloitti Etelä-Karjalan liiton kuntavierailujen sarjan. Sinikka

Mönkäre sanoo etsivänsä aikaa kuntatapaamisille kesäkalenteristaan.

Sosiaali- ja terveysministeri toivoo voivansa käydä lähiaikoina kaikissa

maakunnan pienissä kunnissa.

Suurimpien kuntien ongelmista Mönkäre sanoi olevansa jo varsin hyvin tietoinen.

ETELÄ-KARJALAN LIITTO toivoo Parikkalalta konkreettisia esityksiä

rajanylityspaikan kehittämiseksi. Maakuntajohtaja Timo Puttosen mukaan

toteutus ei jää kiinni ainakaan naapuruusohjelman määrärahoista. Tällä

hetkellä rahaa on käytettävissä kaikkiin hyviin hankkeisiin.

Puttonen toivoi, että suunnitelmia kehitetään yhdessä Kaakkois-Suomen

rajavartioston kanssa.

Rajanylityspaikalla vierailleet kunnan ja Etelä-Karjalan liiton edustajat

kuuntelivat rajavartioston komentajan Pasi Kostamovaaran katsauksen Suomen

ja Venäjän välisen rajanylityspaikkojen kehittämisestä.

Kostamovaara muistutti, että Kuusamo on viimeinen kansainvälistämisen

piiriin kuuluva kehittämiskohde. Jatkosta ei ole sovittu.

Hän kehottikin kuntaa ja Etelä-Karjalan liittoa miettimään Parikkalan

kehittämistä nykyiseltä pohjalta. Vastuullinen viranomainen tilapäisistä

rajanylityspaikoista on Venäjän puolella Karjalan hallitus. Oikea

yhteistyötaho suomalaisille löytyy Kostamovaaran mukaan Petroskois-

ta.

Käytännöllisenä tapana edistää rajaliikennettä hän esitti Kuusamon-mallia.

Kaupallisen tavaraliikenteen lisäksi Kuusamon ylityspaikalle on venäläisten

kanssa sovittu henkilöliikenteen kiintiö. Kulttuurivaihtoa ja muuta

paikallista matkailua hoidetaan kiintiön mukaisesti.

PARIKKALAN rajanylityspaikan kautta on alkuvuoden aikana kulkenut 7 818

henkilöä. Viime vuodesta liikenne on hieman pienentynyt.

Uukuniemen tilapäisen rajanylityspaikan henkilöliikenne alkuvuoden aikana

oli 830. Vuosi se oli 1 343.

Parikkalan kautta Suomeen tuodaan raakapuuta, jota hakataan rajan ja

Laatokan välisellä alueella. Sen lisäksi puukuljetuksia on Elisenvaaran

rataterminaalista.

Venäjän ja Suomen rajaviranomaiset ovat myöntäneet kulkuluvat Parikkalan kaut-

ta 27 suomalaiselle yritykselle.

Parikkalan ylityspaikka avattiin liikenteelle viisi vuotta sitten.

Paikallisen puunhankinnan lisäksi sille on kaavailtu tulevaisuutta

matkailureittinä Laatokalle ja suorana maantieyhteytenä Helsingistä

Petroskoihin.

Karjalan tasavalta on parantanut pääyhteyttään Petroskoista Suomen rajalle.

Viimeisin rakennuskohde on ollut tie Prääsästä Lemetin kautta Pitkärantaan.

Kuvateksti

Pasi Kostamovaara, Sinikka Mönkäre, Ari Berg ja Timo Puttonen paikansivat

tilannetta Parikkalan rajanylityspaikalla.

HANNU OJALA

Kirjoittaja:
Hannu Ojala