MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Imatran kalankasvatuslaitoksella kasvatettava sampi päässee
pulahtamaan Vuokseen.
Toimialajohtaja Ilppo Silakoski Imatran kaupungin ympäristötoimesta ei
vielä tiedä, minä päivänä ja vuonna molskahdus tapahtuu. Sen hän uskaltaa
sanoa, että välttämättä paikallisen kalataloushistorian suurta hetkeä ei
tarvitse odottaa kovin kauaa.
Silakoski tiesi jo keväällä odottaa kalalaitokselle vapautusta
monnivirusepäilyistä. Virallinen kuulutus sampialtaiden virusvapaaksi
vyöhykkeeksi vahvistamisesta tuli torstaina.
Nyt alkaa Silakosken mukaan seuraava paperisota, mihin Imatralla lähdetään
toiveikkain mielin.
Virusvapautus mahdollistaa siirtoluvan anomisen sammelle. Lupaa anotaan ja
Silakosken mukaan se myös todennäköisesti saadaan.
Ensimmäisessä vaiheessa haetaan lupaa imatralaista kantaa olevan sammen
kaupalliseen siirtämiseen jatkokasvatukseen muihin kalalaitoksiin. Sen
jälkeen olisi vuorossa kalan istutusluvan anominen Vuokseen.
KALASTUSMESTARI Tomi Menna uskoo, että sammen istutuslupa Vuokseen on
saatavissa.
Kyllä sen hakeminen mielessä pidetään. Rajoitetulle alueelle esimerkiksi
voimalaitosten väliin tai Mellonlahdelle sampea voidaan mahdollisesti
aikanaan laittaa. Se lienee kuitenkin selvää, että varsinaisiin
reittivesistöihin sampea ei voida hallitsemattomasti Suomessa päästää
vapaaksi koskaan, Menna sanoo.
Sampijoeksi Vuoksea ryhdyttiin haaveilemaan viime vuosikymmenellä. Pohjalla
oli EU:n rahoittama Tacis-projekti, mikä tähtäsi Vuoksen kalatalouden
voimistamiseen molemmin puolin itärajaa.
Seuraavassa vaiheessa Imatralla ideoitiin Vuoksen hyödyntämishanke, minkä
kuningasajatuksena oli alusta lähtien sammen saaminen Vuokseen Imatralle
perustettavan kalanviljelylaitoksen kautta.
Kakkosvaiheeseen irtosi EU:n Interreg-rahaa. Yhteisön sponsoroima
jatkohanke päättyi viime vuoteen.
NYT kalalaitosta hallinnoivan Imatran Kala ja Kaviaari Oy:n pääomistaja on
uusikaupunkilainen yritys. Se tekee omaa bisnestään. Imatran Seudun
Kehitysyhtiö jatkaa Kalassa ja Kaviaarissa vähemmistöosakkaana.
Ilppo Silakosken mukaan pääomistajan kanssa on tehty sopimus siitä, että
laitokselta saadaan kalaa kehitysyhtiön tuleviin tarpeisiin, kuten sammen
mahdollisiin joki-istutuksiin.
Hallintomiehenä Silakoski hyrisee tyytyväisyyttään.
Takana meillä ovat tässä EU-projektit, mitkä näyttävät tuottavan juuri
sellaisen tuloksen, mihin oli alusta lähtien pyrittykin. Sehän on
oikeastaan aika poikkeuksellista.
IMATRAN kalankasvatuslaitos on Stora-Enson Tainionkosken tehtaiden
tehdasalueella. Uusien omistusjärjestelyjen yhteydessä laitos desinfioitiin.
Viranomaiset antoivat ymmärtää, että virusvapautuspäätös tullaan
puhdistustoimilla saamaan, Tomi Menna kertoo.
Todellisuudessa kalalaitoksella ei ole ollut monnivirusta enää kahteen
vuoteen. Aikaa puhtaaksi julistamiseen kuitenkin meni, kun viruksesta eroon
hankkiutumisessa haluttiin pelata varman päälle.
Myös sampibisnestä rajoittanut monnivirus tuli Suomeen Saksasta tuotujen
monnien mukana.
Monnikin kuului alkuvaiheessa Imatran laitoksen kasvatuskalalajeihin.
Nyt monneista on luovuttu, toistaiseksi ainakin, Menna kertoo.
SAMPI samoin kuin monni ovat nopeasti suuriksi kasvavia kaloja. Vuoksessa
sammen uskotaan menestyvän hyvin, vaikka luontaisesti se ei ilmeisesti voi
joessa lisääntyä.
Kaupungin kalalupakaupan Vuokselle sampi kääntäisi taattuun nousuun.
Alkuvaiheessa ainakin, Ilppo Silakoski uskoo myös.
Kuvateksti
Imatran altaissa kasvavista sammista saattaa tulevaisuudessa tulla
eksoottinen lisä Vuoksen kalalajistoon.
ES-ARKISTO/MATTI VEIJALAINEN