PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVELÄINEN Pirjo Rautio-Sihvonen on yhdessä miehensä Paavon kanssa vetänyt viisitoista vuotta Rannankyläntien tiekunnan toimintaa. Mies on toiminut puheenjohtajana, Rautio-Sihvonen sihteerinä ja rahastonhoitajana.
Tavallaan olosuhteiden pakosta olemme siihen joutuneet, jonkun se on tehtävä, Pirjo Rautio-Sihvonen kertoo. Hän toimii myös Torsantien tiekunnan rahastonhoitajana.
Koska näitä tieasioita nyt touhutaan, niin olisi mukavampi touhuta, jos olisi varmasti oikeaa tietoa, hän kertoo syistä, miksi haki Suomen tieyhdistyksen järjestämään tieisännöitsijäkoulutukseen. Etelä-Karjalasta on valittu mukaan seitsemän ihmistä, kaikki eri kunnista. He valmistuvat vuoden lopussa.
En todellakaan näkisi estettä sille, että tieisännöinnistä tulisi minulle sivutuloja, kenties päätoimikin, mutta sen aika näyttää. Ensin pitää katsoa mitä opin, mitä siellä opetetaan ja mitä kaikkea toimenkuvaan kuuluu.
Nykyään tiekuntien kirjanpidot ovat koneella, joten työ on siltä osin helppoa, useamman tiekunnan hallinto varmaan sujuisi. Meillä ei ole vielä kirjanpidot koneella, ainoastaan yksikkölaskutus. Toivon, että koulutuksen jälkeen saa senkin koneellistettua.
ENSIMMÄISET tieisännöitsijät ovat toimineet Itä-Suomessa reilun vuoden ajan. Heillä on keskimäärin kymmenen ja enimmillään 30 tiekuntaa hoidettavanaan.
Kokemukset ovat sekä tiekunnissa että isännöitsijöiden keskuudessa erittäin hyviä, kertoo toimialajohtaja Esko Hämäläinen Suomen Tieyhdistyksestä.
Tieisännöitsijä voi tarjota laajimmillaan tiekunnille kokonaispalvelun, joka kattaa sekä tiekunnan hallinnolliset tehtävät että kunnossapitotyöt.
Tämä ei tosin ole vielä yleistä. Tieisännöitsijä ei siis osta kunnossapitotöitä itseltään, vaan tiekunta ostaa häneltä kokonaispalvelun, Hämäläinen tarkentaa. Kun isännöitsijällä on useita teitä hoidettavanaan, hän saa aikaan kunnon urakkakokonaisuuksia. Näin kilpailuttaminen esimerkiksi kunnossapitotöistä on järkevää.
Yleisemmin isännöitsijä toimii tiekunnan toimitsijamiehenä tai hoitokunnan asiantuntijana. Tieisännöitsijäkoulutuksessa suositaan mallia, jossa tiekunnalla edelleen säilyy tieosakkaista koostuva hallitus, jonka apuna tieisännöitsijä toimii.
SYKSYLLÄ kolmessa jaksossa toteutettavasta koulutuksesta toinen järjestetään Satakunnan ja Varsinais-Suomen ja toinen Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Hakijoita oli 131, joista 49 valittiin kurssille.
Pirjo Rautio-Sihvonen työskentelee tällä hetkellä ruokolahtelaisen kuljetusliikkeen toimistossa. Hän huristaa töihin 23 kilometriä suuntaansa yksityisteitä myöten.
Monttua montun peräänhän siellä on.
Rautio-Sihvosen perhe rakensi 15 vuotta sitten omakotitalon Torsansaloon. Kuutostielle on ajettava Torsansalon tietä 13 kilometriä. Paavo Sihvonen ajaa tätä reittiä päivittäin.
Torsansalontie on usein niin huonossa kunnossa, että sitä ajaessa hampaat meinaavat tippua suusta. Kyllä välillä olemme miettineet juuri teiden kunnon takia, että olisiko helpompi asua muualla, Rautio-Sihvonen tietää realiteetit.
KESÄLAHTELAINEN Pekka Käyhkö suoritti isännöitsijä tutkinnon, mutta ei ole ehtinyt eri projekteilta alalle antautua.
Idea on hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Tämän avulla saadaan maaseudulle ammattiosaamista ja seutukunnittain tulevaisuudessa kymmeniä työpaikkoja.
En usko, että isännöinnistä tulisi päätyötä, mutta sivutoimi monelle maanviljelijälle tai kirjanpitäjälle.
Teiden kunnostuksen rahoitus kertyy yksityisiltä teiden käyttäjiltä, joista iso osa on jo kesäasukkaita ja kaupunkilaisia, joten toiminta tuo rahavirtaa paikkakunnan ulkopuolelta.
Isännöitsijän paperit on 70 henkilöllä, tavoite on lähivuosille 200.
Tarvetta on sitä mukaa, kun tienkäyttäjät vanhenevat ja hallinnon pyörittäminen ei enää kiinnosta, Käyhkö huomauttaa.
Tieisännöitsijä
Suomen Tieyhdistys kouluttaa.
Huolehtii korvausta vastaan tiekunnan asioista.
Voi tehdä tiekunnan hallinnolliset työt sekä kunnossapitotyöt. Silloin tiekunta ostaa kokonaispalvelun.
Yleisemmin toimii tiekunnan toimitsijamiehenä ja hoitokunnan asiantuntijana.
Ensimmäiset toimineen reilun vuoden. Heillä on keskimäärin 1030 tiekuntaa hoidettavana.
Voi tarjota myös yksittäisiä palveluja tiekunnille, kuten kirjanpitoa tai kokousten vetämistä.
Kuvateksti
Pirjo Rautio-Sihvonen kertoo, ettei hänellä ole vielä tarkkaa kuvaa, mitä kaikkea tieisännöintiin kuuluu. Koulutusta hän odottaa innokkaana.
PÄIVI VENTO