LUOVUTETUN KARJALAN arkeologinen tutkimus tuottaa runsaan sadon vuosi
toisensa perään. Suomalaisten ja venäläisten yhteisissä etsinnöissä on
löytynyt noin 300 muinaisjäännöstä.
Entiseltä Suomen alueelta on etsitty uusia muinaiskohteita vuoden 1998 jälkeen.
Helsingin yliopiston arkeologian professori Mika Lavento muistuttaa, että
vasta pieni osa alueesta on tutkittu.
Löytöjen määrä on Lavennon mukaan erittäin suuri tutkitun alueen pienuuteen
nähden.
Noin 300 muinaislöytöä on Lavennon käsityksen mukaan vain pieni otos
kokonaisuudesta.
Aineistolla voidaan saada jonkinlainen käsitys alueen esihistoriasta.
RAJAN TAKANA on työskennellyt useita tutkijoita.
Helsingin yliopisto on tutkinut aluetta useina vuosina, samoin Lahden
museon tutkimusryhmä Hannu Takalan johdolla.
Pohjois-Karjalan museo on viime aikoina tutkinut luovutetun Karjalan
pohjoisosia. Arkeologi Timo Jussila on kartoittanut Antrean verkon ympäristöä.
Löydökset ovat enimmäkseen kivikautisia asuinpaikkoja. Asumuspainanteita,
kivikautisten talojen pohjia, on myös tavattu.
SUOMALAISET TUTKIJAT ovat dosentti Pirjo Uinon mukaan soveltaneet Saimaan
tutkimusten kokemuksia varsin onnistuneesti.
Suomalaiset ovat osanneet lukea luovutetun Karjalan maisemaa.
Se, mikä pätee Saimaalla, on pätenyt pitkälti myös Kannaksella ja Vuoksen
ympäristössä.
HELSINGIN YLIOPISTON arkeologit ovat tänä vuonna löytäneet 37 aiemmin
tuntematonta muinaisjäännöstä entisistä Pyhäjärven, Kaukolan, Räisälän ja
Kirvun pitäjistä.
Viime vuonna Kaukolasta ja Räisälästä löytyi peräti 70 muinaiskohdetta
kolmen viikon tutkimuksessa.
Löytöjen määrää ei voi kuin ihmetellä, tutkija Teemu Mökkönen Helsingin
yliopistosta sanoo.
LUUPPI SIVU 19