Lappeenranta käyttää vertailukuntia vähemmän rahaa vanhustenhuoltoon

Lastensuojelu vie puolestaan 1,9 miljoonaa euroa muiden vastaavia menoja enemmän. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) vakuuttaa, että molemmat ovat kehittämisen painopisteitä.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenranta tinkii pelkillä kustannuksilla laskien etenkin

vanhusten avopalveluista. Rahaa taas menee erityisen paljon lastensuojeluun

ja toimeentulotukeen.

Lappeenrannan sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen teki kaupungille

oman analyysin Kuntaliiton laatimasta suurten ja keskisuurten kaupunkien

kustannusvertailusta.

– Tarkasteltava toimintokokonaisuus on noin 55 prosenttia kaupungin

talousarviosta. Lappeenranta järjesti tämän palvelukokonaisuuden

keskisuurten kaupunkien vertailussa 1,2 prosenttia keskiarvoa edullisemmin.

Merkittävin selittäjä Lappeenrannnan edullisuudelle oli vanhusten

palvelujen kokonaisuus. Lappeenranta käytti siihen 3,3 miljoonaa euroa

vähemmän, kuin vertailukunnat keskimäärin.

Terveydenhuolto joillakin vanhusten palveluilla terästettynä maksoi

kaupungille 5,5 miljoonaa euroa vähemmän, kuin vertailukunnissa keskimäärin.

Lappeenranta oli 30 suurimman kaupungin terveydenhuollon

kustannusvertailussa vuosituhannen vaihteessa neljänneksi edullisin ja

viime vuonna jo toiseksi edullisin.

SOSIAALITOIMEN kustannukset sen sijaan olivat korkeat, viime vuonna

keskisuurten kaupunkien toiseksi korkeimmat.

Korhonen huomauttaa, että Lappeenranta on satsannut lisää terveydenhuoltoon

viime vuonna merkittävästi, 87 euroa asukasta kohti. Tuosta summasta 10

euroa ohjautui vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, lähinnä

palveluasumiseen, ja vain yksi euro kotihoidon lisäämiseen. Hammashuoltoon

liikeni lisää 2 euroa asukasta kohti. Avoterveyden vastaanotot saivat 17

euroa asukasta kohti edellisvuotta enemmän.

Lappeenranta käytti omaishoidon tukeen 31 prosenttia alle

vertailukaupunkien keskiarvon ja kotihoitoon 34,4 prosenttia alle

keskiarvon. Lastensuojeluun meni taas 34,2 prosenttia ja toimeentuloturvaan

16,9 prosenttia yli keskiarvon.

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.)

sanoo lautakunnan olleen tietoinen ”kustannusvinoutumista”. Kehittämisen

painopisteet asetettiin jo keväällä.

– Lautakunnan strategisena linjauksena on kehittää nimenomaan

ennaltaehkäisevää työtä, avopalveluita. Lapsiperheet ja vanhukset on

nostettu keskiöön. Saa nähdä, mitä noille vertailuluvuille lähivuosina käy,

kun niihin panostetaan.

Vesterinen huomauttaa, että jo yksi monilapsinen perhe saattaa heilauttaa

lastenhuollon menoja rajusti ylöspäin.

– Lappeenranta on tullut vähällä toimeen. Palvelumittauksissa

asiakastyytyväisyys on hyvä, mutta yleinen mielikuva palveluista on taas

huonompi.

Vesterinen vakuuttaa, että päättäjät haluavat kohentaa myös kaupungin

hammashuoltoa. Se pärjää nykyisin 27,1 prosenttia pienemmillä

kustannuksilla kuin vertailukunnat.

– Hammashoitajia on koulutettu osaan hammaslääkärin tehtävistä, jotta

lääkäri voi keskittyä siihen oleellisimpaan. Prosesseja perataan koko ajan.

Menot alle keskiarvon

Somaattinen erikoissairaanhoito -1 902 000, -5,2%.

Perusterveydenhuollon avopalvelut -934 000 euroa, -7,2 %.

Hammashuolto -944 000 euroa, -27,1 %.

Omaishoidontuki -171 000 euroa, -31,3%.

Kotihoito -1 923 000 euroa, -34,4 %.

Kehitysvammaisten palvelut -586 000 euroa, -10,6%.

Menot yli keskiarvon

Psykiatrinen erikoissairaanhoito +1 130 000 euroa, 11,8 %

Toimeentuloturva +1 085 000 euroa, 16,9%

Päihdepalvelut +514 000 euroa, 33,4 %.

Lastensuojelu +1 879 000 euroa, 34,2%.

Lasten päivähoito ja esiopetus +581 000 euroa, 2,3 %.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju