ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenranta tinkii pelkillä kustannuksilla laskien etenkin
vanhusten avopalveluista. Rahaa taas menee erityisen paljon lastensuojeluun
ja toimeentulotukeen.
Lappeenrannan sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen teki kaupungille
oman analyysin Kuntaliiton laatimasta suurten ja keskisuurten kaupunkien
kustannusvertailusta.
Tarkasteltava toimintokokonaisuus on noin 55 prosenttia kaupungin
talousarviosta. Lappeenranta järjesti tämän palvelukokonaisuuden
keskisuurten kaupunkien vertailussa 1,2 prosenttia keskiarvoa edullisemmin.
Merkittävin selittäjä Lappeenrannnan edullisuudelle oli vanhusten
palvelujen kokonaisuus. Lappeenranta käytti siihen 3,3 miljoonaa euroa
vähemmän, kuin vertailukunnat keskimäärin.
Terveydenhuolto joillakin vanhusten palveluilla terästettynä maksoi
kaupungille 5,5 miljoonaa euroa vähemmän, kuin vertailukunnissa keskimäärin.
Lappeenranta oli 30 suurimman kaupungin terveydenhuollon
kustannusvertailussa vuosituhannen vaihteessa neljänneksi edullisin ja
viime vuonna jo toiseksi edullisin.
SOSIAALITOIMEN kustannukset sen sijaan olivat korkeat, viime vuonna
keskisuurten kaupunkien toiseksi korkeimmat.
Korhonen huomauttaa, että Lappeenranta on satsannut lisää terveydenhuoltoon
viime vuonna merkittävästi, 87 euroa asukasta kohti. Tuosta summasta 10
euroa ohjautui vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, lähinnä
palveluasumiseen, ja vain yksi euro kotihoidon lisäämiseen. Hammashuoltoon
liikeni lisää 2 euroa asukasta kohti. Avoterveyden vastaanotot saivat 17
euroa asukasta kohti edellisvuotta enemmän.
Lappeenranta käytti omaishoidon tukeen 31 prosenttia alle
vertailukaupunkien keskiarvon ja kotihoitoon 34,4 prosenttia alle
keskiarvon. Lastensuojeluun meni taas 34,2 prosenttia ja toimeentuloturvaan
16,9 prosenttia yli keskiarvon.
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.)
sanoo lautakunnan olleen tietoinen ”kustannusvinoutumista”. Kehittämisen
painopisteet asetettiin jo keväällä.
Lautakunnan strategisena linjauksena on kehittää nimenomaan
ennaltaehkäisevää työtä, avopalveluita. Lapsiperheet ja vanhukset on
nostettu keskiöön. Saa nähdä, mitä noille vertailuluvuille lähivuosina käy,
kun niihin panostetaan.
Vesterinen huomauttaa, että jo yksi monilapsinen perhe saattaa heilauttaa
lastenhuollon menoja rajusti ylöspäin.
Lappeenranta on tullut vähällä toimeen. Palvelumittauksissa
asiakastyytyväisyys on hyvä, mutta yleinen mielikuva palveluista on taas
huonompi.
Vesterinen vakuuttaa, että päättäjät haluavat kohentaa myös kaupungin
hammashuoltoa. Se pärjää nykyisin 27,1 prosenttia pienemmillä
kustannuksilla kuin vertailukunnat.
Hammashoitajia on koulutettu osaan hammaslääkärin tehtävistä, jotta
lääkäri voi keskittyä siihen oleellisimpaan. Prosesseja perataan koko ajan.
Menot alle keskiarvon
Somaattinen erikoissairaanhoito -1 902 000, -5,2%.
Perusterveydenhuollon avopalvelut -934 000 euroa, -7,2 %.
Hammashuolto -944 000 euroa, -27,1 %.
Omaishoidontuki -171 000 euroa, -31,3%.
Kotihoito -1 923 000 euroa, -34,4 %.
Kehitysvammaisten palvelut -586 000 euroa, -10,6%.
Menot yli keskiarvon
Psykiatrinen erikoissairaanhoito +1 130 000 euroa, 11,8 %
Toimeentuloturva +1 085 000 euroa, 16,9%
Päihdepalvelut +514 000 euroa, 33,4 %.
Lastensuojelu +1 879 000 euroa, 34,2%.
Lasten päivähoito ja esiopetus +581 000 euroa, 2,3 %.