PETTERI VÄRTÖ
POSTILUUKUT kolahtelevat tiiviissä tahdissa Lappeenrannan Leirissä.
Rappukäytävää ripeästi etenevä Danil Pivovarov, 16, jakaa niihin
ilmaislehteä ja sen mukana mainoksia. Pietarissa syntynyt, kuusi vuotta
Suomessa asunut Danil tekee työtä, joka kiinnostaa yhä harvemmin
suomalaisia teinejä.
Suomalaisnuorten kiinnostus mainosten jakamiseen on vähentynyt.
1990-luvun alun talouslaman aikaan jakelutyö oli hyvin haluttua. Nuoria
työnhakijoita oli runsaasti yli tarpeen, Kaakkois-Suomen Sanomien
jakeluvastaava Risto Helle kertoo.
Muissa Etelä-Karjalassa toimivissa mainosjakeluyhtiöissä ollaan samaa
mieltä. Niistä löytyy myös yksimielinen selitys suomalaisnuorten vähäiselle
jakelutyöinnolle.
Suomalaiset nuoret saavat tänä päivänä nähtävästi liian helposti rahaa
vanhemmiltaan, Timo Reponen Jakelusuora Oy:stä sanoo.
Tutkimustiedon mukaan työssäkäynti kasautuu osittain samoille nuorille.
Yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilla on muita useammin
työkokemusta. Osa työskentelevistä teini-ikäisistä täydentää perheensä
perustoimeentuloa joko suorasti tai epäsuorasti.
TYÖSSÄKÄYNNIN merkittävin syy nuorille on oman rahan hankkiminen vapaa-ajan
harrastuksiin. Danilin työhistoria alkoi 14-vuotiaana, kun hän alkoi
miettiä, mistä saada rahaa mopon ostamiseen. Kodilla oli merkittävä rooli
siinä, että vastaus löytyi työelämästä.
Isä ehdotti, että alkaisin jakaa lehtiä ja mainoksia, Danil kertoo.
Nuorten jakopiirin koko on Lappeenrannassa keskimäärin 250300 lehteä.
Danilin piiriin kuuluu nykyisin 435 lehteä, jotka hän jakaa kahdesti
viikossa. Lehtien jakamiseen kuluu kerrostaloalueella vajaat kaksi tuntia.
Palkkaa Danil saa kahden viikon jakamisesta vajaat 60 euroa, hiukan alle
kymmenen euroa tunnilta.
Saamani palkka on mielestäni sopiva korvaus tekemästäni työstä, Danil sanoo.
Lisätienestejä Danil on hankkinut muun muassa Kaamospuhalluksesta ja
Linnoituksen yöstä, joissa hän on osallistunut esiintymislavojen
kokoamiseen ja purkamiseen.
Lain mukaan työntekijän minimipalkka aloilla, joilla ei ole yleissitovia
työehtosopimuksia, on nykyisin 5,39 euroa tunnilta.
YLÄASTEIKÄISTEN nuorten yleisin työ on ilmaislehtien ja mainosten jakelu.
Muutaman viime vuoden aikana jakelutyötä tekevien maahanmuuttajanuorten
määrä on lisääntynyt tuntuvasti Etelä-Karjalassa.
Imatralaisen Uutispostin alle 18-vuotiaista mainosjakajista vähän vajaa
kymmenen prosenttia on taustaltaan ulkomaalaisia. Lappeenrannassa
prosenttiluvut ovat tätäkin suuremmat: Jakelusuoran jakajista
maahanmuuttajanuoria on kymmenen prosenttia, Kaakkois-Suomen Sanomien
jakajista toisen polven maahanmuuttajia on peräti 20 prosenttia.
Danilin tavoin pääosa Etelä-Karjalassa jakelutyötä tekevistä
maahanmuuttajanuorista on juuriltaan venäläisiä. Itänaapurin ohella nuoria
jakajia löytyy muistakin maakunnan etnisistä vähemmistöistä: entisen
Jugoslavian alueelta lähteneitä, kiinalaisia, kurdeja ja turkkilaisia sekä
muutamia afrikkalaislähtöisiä, Risto Helle luettelee.
Ulkomaalaistaustaisissa jakajissa on sekä tyttöjä että poikia. Iältään he
ovat tavallisimmin 1417-vuotiaita.
MAAHANMUUTTAJIEN toisen polven työinto on ollut tervetullutta kroonista
jakajapulaa tietyillä alueilla kärsiville jakeluyhtiöille.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret paikkaavat hyvin suomalaisnuorilta
jäänyttä aukkoa, Timo Reponen kertoo.
Nuorten jakopiiri on tavallisimmin kodin lähellä. Lappeenrannassa runsain
tunku jakelutyömarkkinoille on jo pitkään ollut Skinnarilassa, kun taas
jakajan löytäminen keskustaan on jatkuva ongelma. Imatralla jakajien
alueellinen esiintymistiheys vaihtelee vuosittain, Mika Lallo Uutispostista
sanoo.
Lähteenä käytetty myös Anne Kouvonen: Työssäkäyvät yläasteen oppilaat,
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja.
Kuvateksti
Danil Pivovarov jakaa ilmaislehteä ja mainoksia kahdesti viikossa
Lappeenrannan Leirissä. Hän on tyytyväinen työstä saamaansa korvaukseen.
MARLEENA LIIKKANEN